Puolet suomalaisista ajattelee, ettei kirkoilla ole ollut vaikutusta polarisaatioon, mutta 24 prosenttia vastaajista ajattelee, että kirkot ovat voimistaneet ilmiötä. 13 prosenttia on sitä mieltä, että kirkot ovat onnistuneet lieventämään vastakkainasettelua. Kuva: Helsingin seurakuntien kuvapankki, kuvankäsittely: Maija Saari
Kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo, että kirkot voisivat tehdä enemmän vastakkainasettelun vähentämiseksi
Tärkeimpinä keinoina kyselytutkimukseen vastaajat nostivat esiin vähäosaisten tukemisen, yksinäisyyden vähentämisen, viestinnän, eri taustoista tulevien kristittyjen yhteistyön edistämisen ja uskontodialogin.
Suurin osa suomalaisista, 70 prosenttia, kokee vastakkainasettelun ja polarisaation olevan yhteiskunnassamme erittäin vakava tai vakava ongelma. Joka neljäs ajattelee kirkkojen voimistaneen kehitystä. Tulokset ilmenevät Suomen Ekumeenisen Neuvoston Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Tutkimuksen mukaan naiset kokevat yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ja polarisaation miehiä suuremmaksi ongelmaksi. Heistä 77 prosenttia piti sitä vakavana ongelmana, miehistä 62 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla polarisaatio huolettaa vielä jonkin verran muuta Suomea enemmän: 74 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista pitää sitä vakavana ongelmana, muun Suomen luku on 68 prosenttia.
– Huolen vastakkainasettelusta ja polarisaatiosta voi sanoa lävistävän koko yhteiskunnan. Syitä on varmasti monia, mutta väkisinkin mieleen tulee sosiaalisen median kärjekkään yhteiskunnallisen keskustelun vaikutus tähän tulokseen, tutkimusjohtaja Tuomo Turja Taloustutkimuksesta sanoo Ekumeenisen neuvoston tiedotteessa.
Kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen rooli polarisaatiokehityksessä jakaa suomalaisten mielipiteitä. Puolet suomalaisista ajattelee, ettei kirkoilla ole ollut vaikutusta polarisaatioon, mutta 24 prosenttia vastaajista ajattelee, että kirkot ovat voimistaneet ilmiötä. 13 prosenttia on sitä mieltä, että kirkot ovat onnistuneet lieventämään vastakkainasettelua.
Vastaajien asenteissa heijastuu oma suhde kirkkoon, sillä kirkkoon tai kristilliseen yhteisöön kuulumattomista peräti 33 prosenttia näkee kirkkojen vahvistaneen polarisaatiota, mutta kirkkoihin kuuluvista vain 19 prosenttia.
Erityisesti nuorten asenteet kirkkojen roolista ovat kriittisiä, sillä opiskelijoista 48 prosenttia ja 15–24-vuotiaista 43 prosenttia kokee kirkkojen vahvistaneen polarisaatiokehitystä Suomessa.
– Nuoret suhtautuvat muita ikäryhmiä vähemmän optimistisesti siihen, että kirkot voisivat tehdä jotakin polarisaation vähentämiseksi. Nuoret kuitenkin odottavat kirkoilta vastakkainasettelua vähentävää viestintää, erilaisten kristittyjen yhteistyötä ja uskontojen välistä dialogia. Tämä on ymmärrettävää, sillä nuorin sukupolvi on varttunut sosiaalisen median värittämässä maailmassa, jossa arvopolarisaatio ilmenee voimakkaasti, sanoo polarisaatiota evankelisluterilaisessa kirkossa tutkinut yliopistonlehtori Pietari Hannikainen Helsingin yliopistosta.
Ihmiset toivovat kirkkojen vähentävän vastakkainasettelua
Jopa 63 prosenttia suomalaisista uskoo, että kirkot ja kristilliset yhteisöt voisivat tehdä nykyistä enemmän polarisaation lieventämiseksi. Yli 65-vuotiaista lähes 70 prosenttia uskoo kirkkojen mahdollisuuksiin.
– Sekä kirkkoihin kuuluvat että kuulumattomat näkevät kirkoilla olevan mahdollisuuksia tehdä käytännössä enemmän vastakkainasettelun lieventämiseksi, mutta koetaan, että ainakaan vielä kirkot eivät ole näihin odotuksiin onnistuneet täysin vastaamaan. Näen hienona asiana sen, että kirkkojen potentiaali tunnistetaan ja uskotaan kirkkojen voimaan toimia polarisaation vastavoimana monin eri keinoin, Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Laura Häkli sanoo.
Grafiikka: Maija Saari, lähde: Ekumeenisen vastuuviikon kyselytutkimus 20.10. 2026
Häklin mukaan tutkimuksessa tärkeintä on huomata se, mitä keinoja kirkoilla on polarisaation lieventämiseksi. Vastaajat nostivat esiin vähäosaisten tukemisen (44 prosenttia), yksinäisyyden vähentämisen (35 prosenttia), vastakkainasettelua vähentävän viestinnän (32 prosenttia) ja eri taustoista tulevien kristittyjen yhteistyön edistämisen ja uskontodialogin (24 prosenttia).
– Ihmiset selvästi ymmärtävät, millaisia syitä polarisaatiokehityksen taustalla on ja toivovat kirkkojen tarttuvan asiaan. Kirkot tekevät niin jo nyt, mutta niiltä toivotaan vieläkin vahvempaa roolia, Häkli kertoo Kirkko ja kaupungille.
Kirkoilla on tässä iso rauhan ja yhtenäisyyden rakentamisen paikka.
– Näemme ympärillämme monenlaisten ääri-ilmiöiden voimistuvan. Köyhyys yleistyy, rasismi lisääntyy, keskustelukulttuuri jyrkentyy, äänenpainot kovenevat. Jakaannumme helposti leireihin. Kirkoilla on tässä iso rauhan ja yhtenäisyyden rakentamisen paikka, Ekumeenisen Neuvoston puheenjohtaja, ortodoksisen kirkon arkkipiispa Elia arvioi tilannetta tiedotteessa.
Luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoman mukaan rauhan ja sovun rakentaminen kuuluu kristinuskon olemukseen, eikä kirkkojen pidä suostua siihen, että kristinuskoon ja kristillisiin arvoihin vetoamalla levitetään epäsopua ja rauhattomuutta.
Ekumenia tuo eri taustoista olevia kristittyjä yhteen
Kirkkoon kuulumattomat vastaajat painottivat vahvasti viestinnän roolia vastakkainasettelun vähentämisessä, jopa 38 prosenttia koki sen tärkeäksi keinoksi. Nuoret puolestaan antoivat kristittyjen välisen yhteistyön kehittämiselle ja uskontodialogille muita enemmän painoarvoa: 28 prosenttia koki sen tärkeäksi.
Nuorista aikuisista jopa 44 prosenttia nosti esiin yksinäisyyden vähentämisen tärkeimpänä vaikuttavana keinona. Pääkaupunkiseudulla korostui muuta Suomea enemmän kirkkojen työ maahanmuuttajien parissa, 27 prosenttia pääkaupunkiseudun vastaajista piti sitä tärkeänä.
– Näyttää siltä, että suomalaiset osaavat hahmottaa polarisaation juurisyitä somekohinan takana. Suosituimmat vähentämiskeinot ovat sellaisia, joihin eri kristillisillä yhteisöillä on paljon annettavaa, Tuomo Turja sanoo.
Pääsihteeri Laura Häklin mukaan ekumenia on polarisaation vastavoima, sillä se tuo eri taustoista olevia ihmisiä yhteen. Kuva: Sirpa Ryyppö.
Taloustutkimuksen kysely tehtiin 21.9.–1.10.2026. Siihen vastasi 1111 suomalaista. Suomen Ekumeeninen Neuvosto on vuonna 1917 perustettu kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää kristittyjen yhteyttä, vuoropuhelua ja yhteistyötä kirkkokuntarajojen yli.
– Ekumeenisen neuvoston teemana on tämän vuoden ajan ollut polarisaation vähentäminen ja työ teeman parissa jatkuu myös ensi vuonna. Me koemme, että ekumenia on polarisaation vastavoima, sillä se tuo eri taustoista olevia ihmisiä yhteen ja yhteistyö vähentää vastakkainasettelua, Laura Häkli sanoo.
Ekumeenista vastuuviikkoa vietetään parhaillaan teemalla Näe ihminen. Kampanja pureutuu polarisaatioon, etsii keinoja sen lieventämiseen, rohkaisee kohtaamaan ihmisen myös erimielisyyksien keskellä sekä rakentamaan siltoja erilaisten ihmisten ja ryhmien välille.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Jeesus rukoili, että kristityt olisivat yhtä”, Ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Laura Häkli muistuttaa
Hengellisyys AjankohtaistaSuomea on kutsuttu ekumenian mallimaaksi. Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Laura Häkli kokee olevansa kutsumustyössä kirkkojen välisen yhteyden rakentamisessa.
