Pääkirjoitus: Kirkoilta löytyy polarisaatioon vallankumouksellinen vastalääke
Jokainen ihminen on lähimmäinen, myös erivärinen, eri tavoin uskova tai uskomaton, erimaalainen ja eri poliittista kantaa edustava.
Rakastaako kirkko lähimmäistä vai muukalaista? Törmäsin tällaiseen viestiin sosiaalisessa mediassa ja pysähdyin, vaikka siellä tulee vastaan monenlaista tekstiä. Pysähdyin, koska tuossa kommentissa ei ollut ymmärretty kahta olennaista asiaa: millainen kirkko on ja mitä tarkoittaa lähimmäisyys.
Vaikka kirkko, kuten Suomen evankelis-luterilainen kirkko, toimii tietyssä maassa ja tekee työtä sen kansan parissa, kirkko on olemukseltaan universaali. Kristinuskon sanomaa ei ole rajattu vain tietylle kansalle, vaan se on suunnattu kaikille. Jumalan rakkaus koskettaa jokaista ihmistä.
Sana lähimmäinen ei tarkoita vain omaa perhettä, ystäviä, sukulaisia tai omaa kansaa. Jokainen ihminen on lähimmäinen, myös erivärinen, eri tavoin uskova tai uskomaton, erimaalainen, eri poliittista kantaa edustava.
Jyrkkä vastakkainasettelu ja jopa räikeä rasismi on Suomessa lisääntynyt.
Kun Jeesukselta kysyttiin, kuka on minun lähimmäiseni, hän vastasi kertomuksella laupiaasta samarialaisesta. Kun omaan kansaan kuuluvat parempana itseään pitävät ihmiset kävelivät henkihieveriin pahoinpidellyn ohi, yksi pysähtyi auttamaan. Hän oli mies, joka kuului oikeauskoisten halveksimaan vähemmistöön. Vain hän osoitti rakkautta: sitoi haavat, hoiti ja maksoi majoituksen.
Polarisaatio, jyrkkä vastakkainasettelu ja jopa räikeä rasismi on Suomessa lisääntynyt. Suomen Ekumeenisen Neuvoston, kirkkojen yhteistyöelimen, teettämässä kyselyssä 70 prosenttia vastaajista piti tätä vakavana ongelmana ja kaksi kolmesta toivoi kirkkojen tekevän nykyistä enemmän polarisaation vähentämiseksi. Lokakuun lopussa kuudentoista Suomessa toimivan kirkon johtajat julkaisivat yhteisen kannanoton asiasta.
Tarvitsemme keskustelua, jossa kunnioitetaan toista ihmistä.
Kirkkojen viesti menee suoraan ytimeen. Polarisaation vahvin vastalääke on lähimmäisen – ja jopa vihollisen – rakastaminen. Se on äärimmäisen vallankumouksellista ja myös vaikeaa tässä ajassa, joka suosii jyrkkää kielenkäyttöä ja toisen osapuolen puheiden tulkitsemista pahimmalla mahdollisella tavalla. Tarvitsemme keskustelua, jossa kunnioitetaan toista ihmistä, nähdään ihminen ärsyttävien mielipiteiden takana.
Jokainen voi vastata tähän haasteeseen esimerkiksi miettimällä kahdesti ennen kuin kirjoittaa someen jotakin, mitä ei kasvokkain toiselle ihmiselle sanoisi.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Arkkipiispa Tapio Luoma julkaisi 15 muun kirkonjohtajan kanssa yhteisen kannanoton: ”Vihollisen rakastaminen on vahvin vastalääke polarisaatioon”
AjankohtaistaMukana kannanotossa ovat muun muassa Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Elia ja Suomen katolisen kirkon piispa Raimo Goyarrola.
