Kalajärven kappelin Nojatuolimessussa pappi ei saarnaa vaan haastattelee seurakuntalaista
– Joka kerta Nojatuolimessussa tutustun yhden seurakuntalaisen elämäntarinaan. Se on todella koskettavaa sekä kuulijoille että minulle, sanoo pappi Kirsi Muurimäki.

– Joka kerta Nojatuolimessussa tutustun yhden seurakuntalaisen elämäntarinaan. Se on todella koskettavaa sekä kuulijoille että minulle, sanoo pappi Kirsi Muurimäki.

Kalajärven kappelin Nojatuolimessussa pappi ei saarnaa vaan haastattelee seurakuntalaista

Matalan kynnyksen Nojatuolimessussa seurakuntalaiset ovat ratkaisevassa osassa. He soittavat, laulavat, lukevat Raamattua ja paljon muuta. Nojatuolimessu on yhteisöllinen kokemus.

Kalajärven kappelissa järjestetään Nojatuolimessu. Mikä se on, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan pappi Kirsi Muurimäki?

– Se on tunnin mittainen matalan kynnyksen messu, josta on riisuttu kaikki liturgia. Tarkoituksena on, että seurakuntalaiset yhdessä papin kanssa kokoavat messun. Jokainen kerta on ainutlaatuinen. Messun anti riippuu siitä, keitä vapaaehtoisia saan avustamaan messussa.

Miten se eroaa tavallisesta sunnuntaimessusta?

– Nojatuolimessu toteutetaan pääasiallisesti vapaaehtoisten seurakuntalaisten voimin. He soittavat, laulavat, lukevat tekstin ja esirukouksen, toimivat ehtoollisavustajana ja kantavat kolehdin. Saarna on lähes aina haastattelusaarna, jossa haastattelen seurakuntalaista raamatunkohdasta, jonka hän on itse valinnut. Keskustelemme alttarin edessä nojatuoleissa istuen siitä, miten kyseinen teksti on puhutellut ja muuttanut hänen elämäänsä ja millaisia oivalluksia antanut.

Kuinka usein Nojatuolimessu pidetään?

– Kappelissa on messu joka sunnuntai kesäkautta lukuun ottamatta. Perinteinen messu pidetään kuukauden ensimmäisenä ja toisena sunnuntai sekä Nojatuolimessu kuukauden kolmantena, neljäntenä ja viidentenä sunnuntai kello 16.

Kenelle se on suunnattu?

– Kaikenikäisille. Myös niille, jotka epäröivät kirkkoon tulemista. Tässä messussa pappi ei vain saarnaa, vaan seurakuntalainen jakaa elämänkokemuksiaan iloa ja vastoinkäymisiään kristittynä. Lapsille on oma lasten alttari, jossa voi värittää tai lukea. Lisäksi lapset voivat ottaa kirkkopussukan kirkon penkkiin puuhailtavaksi.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi