Muistisairautta poteva entinen kampaaja Helvi Ordning haluaa yhä, että tukka näyttää hyvältä – tytär kokkaa äidilleen tämän lempiruokia joka päivä
Jutta Ordning käy joka päivä katsomassa muistisairautta potevaa ja huonosti liikkuvaa äitiään Helvi Ordningia.

Jutta Ordning käy joka päivä katsomassa muistisairautta potevaa ja huonosti liikkuvaa äitiään Helvi Ordningia.

Muistisairautta poteva entinen kampaaja Helvi Ordning haluaa yhä, että tukka näyttää hyvältä – tytär kokkaa äidilleen tämän lempiruokia joka päivä

Helvi Ordningilla on ollut eri hoitajia muutaman vuoden aikana ainakin 200.

Olen hyvällä tuulella ja päivä on alkanut loistavasti, vastaa sängyssä makaava Helvi Ordning, 88, kysymykseen tämänhetkisestä voinnista. Vieressä on kulhollinen viinirypäleitä, joita hän napsii suuhunsa tasaiseen tahtiin.

Muistisairaan Ordningin luona on hänen tyttärensä Jutta Ordning, 55. Vähän aiemmin kaupungin kotipalvelun hoitaja on vienyt huonosti liikkuvan Helvi Ordningin aamupesulle ja antanut aamiaisen.

Ordning ei muista lähiajan asioita ja tapahtumia juuri ollenkaan. Tyttären auttamana alkaa mieleen kuitenkin muistua muistoja aiemmasta elämästä.

Ordning työskenteli kampaajana ja kasvatti yksinhuoltajana kolme lasta. Hän jäi sairauseläkkeelle kulumien takia kuusikymppisenä. Sen jälkeen hän vietti menevää eläkeläisen elämää kulttuuririentoineen ja ulkomaanmatkoineen.

Viitisen vuotta sitten Ordningilla todettiin muistisairaus. Myöhemmin hänen liikuntakykynsä heikkeni epäonnistuneen selkäleikkauksen vuoksi.

Haluan äitini viettävän loppuun saakka ihmisarvoista elämää, jossa hänen mielipiteensä ja toiveensa otetaan huomioon.
– Jutta Ordning

Huumorintaju Ordningilla on kuitenkin säilynyt ennallaan: hän kertoo hymyssä suin seurustelevansa presidentti Donald Trumpin kanssa.

Ja tukka, sen pitää entisellä kampaajalla olla hyvin, kun otetaan valokuvia. Huulipunaa ei tarvitse enää laittaa.

Äidin hyvinvointi arvokysymys

Jutta Ordning käy katsomassa äitiään joka päivä. Tytär hoitaa monenlaisia asioita, käy kaupassa, tekee ruokaa, siivoaa ja pesee pyykkiä. Hän ei silti ole virallisesti omaishoitaja eli ei saa työstään mitään korvausta.

– Haluan äitini viettävän loppuun saakka ihmisarvoista elämää, jossa hänen mielipiteensä ja toiveensa otetaan huomioon. Tämä on minulle arvokysymys.

Ordningin mukaan äiti on yleensä hyväntuulinen, mutta on myös päiviä, jolloin mieli on maassa eikä mikään ole hyvin. Saapuessaan äitinsä luokse tytär kysyy aina ensimmäiseksi, mitä ruokaa laittaisi.

– Äitini oli hyvä ruoanlaittaja. Teen hänen lempiruokiaan, esimerkiksi kalakeittoa tai silakoita ja perunamuusia. Minusta on tärkeää, että hän saa nauttia ruoan tuoksusta ja yhdessä syömisestä.

Äidillä on thaimaalaistaustainen omahoitaja, ja hänestä äiti pitää eniten, sillä hän on empaattinen ja huolehtiva.

Helvi Ordning rakastaa musiikkia, ja Iskelmäradio onkin päällä ympäri vuorokauden. Hänen suosikkikappaleitaan ovat Lauri Tähkän Mä en pelkää ja Antti Ketosen Olisitpa sylissäni.

– Välillä katsomme yhdessä televisiosta Arto Nybergiä sekä erilaisia musiikkiohjelmia, kuten Tähdet, tähdet ja Teeman klassisen musiikin konsertit. Samalla saatamme ottaa lasilliset likööriä tai konjakkia, tytär kertoo.

Näin keväällä Ordning alkaa viedä äitiään ulos pyörätuolilla. Tämä haluaa istua välillä pitkäänkin aurinkoisessa ulkoilmassa.

Ongelmana hoitajien vaihtuvuus

Helvi Ordningin luona käy kotipalvelun hoitaja kolmesti päivässä. Tämä huolehtii Ordningin aamupalasta, lääkityksestä sekä wc- ja suihkukäynneistä.

Jutta Ordningin mukaan ylikuormitetut hoitajat tekevät pääosin työnsä hyvin. Ongelmana on hoitajien vaihtuvuus. Hän on laskenut, että paikalla on käynyt muutaman vuoden aikana ainakin 200 eri hoitajaa.

– Äidillä on thaimaalaistaustainen omahoitaja, ja hänestä äiti pitää eniten, sillä hän on empaattinen ja huolehtiva. Hän ei kuitenkaan ehdi käydä kovin usein.

Jutta Ordning on kirjoittanut äitinsä huoneen seinälle ohjeita kotipalvelua varten.

Jutta Ordning on kirjoittanut äitinsä huoneen seinälle ohjeita kotipalvelua varten.

Eniten Helvi Ordningia harmittaa se, jos hänen tukkaansa ei pestä kunnolla, kuten joskus on käynyt. Vastaavasti elämään tuo iloa se, että tytär hankkii hänelle toisinaan kotiin esimerkiksi kampaajan, kosmetologin ja jalkahoitajan.

– Tärkeää on sekin, että äidillä on hyvät petivaatteet, ettei hänen tarvitse palella. Niin voisi helposti käydä laitoshoidossa. Illaksi jätän hänelle aina voileipiä ja hedelmiä, että hän voi syödä milloin haluaa, Jutta Ordning sanoo.

– Olen myös yrittänyt katsoa, ettei äidille syötetä hänen olotilaansa heikentäviä lääkkeitä. Kerran hänelle määrättiin muistilääkettä, joka vei tunnon kehosta. Tuo lääkitys saattoi johtua siitä, että häntä olisi ollut helpompi käsitellä.

Kaikki tukiverkostot tärkeitä

Jutta Ordning on tehnyt äitinsä sairauden vuoksi viime vuodet lyhennettyä työaikaa, koska täysiaikainen työ tuntuisi nyt mahdottomalta. Parhaillaan Ordning on opintovapaalla.

– Oma elämäni on nyt tavallaan pausella. Tämä on kuitenkin vain tietty jakso elämästä, ja ehdin hyvin käydä myöhemmin vaikkapa työväenopiston kursseilla.

Ordning osallistui Pääkaupunkiseudun omaishoitajien yhdistyksen järjestämään tukihenkilökoulutukseen. Hänestä koulutuksessa oli erityisen hienoa se, että siinä tapasi muita omaishoitajia.

– On antoisaa keskustella asioista samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Monelle omaishoitajalle myös muiden omaisten, kuten sisarusten, tuki on tärkeää. Meillä veljeni on avuksi käymällä katsomassa äitiä kerran viikossa.

– Erilaiset tukiverkostot ovat tärkeitä. Myös kaikki tieto muistisairaudesta on hyödyllistä, koska se avaa asiaan uusia näkökulmia.

Muistiongelmissa kannattaa hakeutua ajoissa hoitoon

Muistiliiton asiantuntija Mari Luonsinen, miten yleisiä muistiongelmat ovat? Onko niiden määrä lisääntynyt viime ­vuosina?

– Joidenkin arvioiden mukaan muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmat ovat aika yleisiä, ja niiden määrä on todennäköisesti myös lisääntynyt. Muistin ongelmat voivat johtua monesta eri syystä. Jotkut voivat olla ohimeneviä tai hoidettavissa olevia. Joskus kysymyksessä on etenevä muistisairaus.

– Muistin toimintaan vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi kiire tai väsymys voivat heikentää muistamista ja keskittymiskykyä, mutta kiireen hellittäessä ja hyvien yöunien jälkeen muisti toimii taas normaalisti. Toisaalta pitkäkestoiset uniongelmat, kuten uniapnea tai työuupumukseksi asti yltynyt stressi, voivat lisätä riskiä sairastua muistisairauteen myöhemmällä iällä.

Millaisia ovat etenevän muistisairauden oireet?

– Etenevän muistisairauden oireet tulevat usein esille lähimuistin muutoksina. Näitä ovat esimerkiksi muistiongelmien haittaaminen töissä tai arkiaskareissa, sovittujen tapaamisten unohtelu, vaikeus löytää oikeita sanoja, päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen, taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeutuminen sekä mielialamuutokset ja ahdistuneisuus.

Mistä voi hakea apua? Mitä tehdä, jos muistiongelmainen kieltäytyy lähtemästä tutkimuksiin?

– Ensimmäiseksi kannattaa varata aika terveyskeskus- tai työterveyslääkärille, kunnan muistihoitajalle, yksityiselle geriatrille tai neurologille. Lisätietoja voi kysyä paikallisesta muistiyhdistyksestä. On tärkeää, että muistin ongelmien aiheuttaja saadaan selville, jotta mahdollinen hoito tai muu syihin puuttuminen voidaan aloittaa mahdollisimman varhain.

– Tutkimuksiin hakeutuminen voi tuntua pelottavalta. Toisinaan ihminen ei itse huomaa tai uskalla myöntää muistinsa oireilevan. On hyvä tiedostaa, että muistioireissa ei suinkaan aina ole kyse etenevästä muistisairaudesta. Ei siis kannata heti alkuun puhua esimerkiksi Alzheimerin taudista, sillä monelle pelkästään tuon sanan kaiku voi aiheuttaa tutkimuksista kieltäytymisen.

Miten muistiongelmaista pitäisi kohdella?

– On tärkeää, että ihmisen kertoma huoli omasta tai läheisen muistista otetaan tosissaan ja taustalla olevat syyt selvitetään. Joskus voi käydä niin, että jos asiaan ei kiinnitetä huomiota oikeassa vaiheessa, tilanne pääsee etenemään, eikä ihminen välttämättä ota asiaa uudelleen puheeksi. Näin voidaan menettää kallisarvoista aikaa, kun mahdollinen hoito tai muu tilaan puuttuminen viivästyy ja ongelmat voivat sitä mukaa lisääntyä.

Miten pitkään muistisairautta poteva pärjää yksin kotona?

– Suomessa on noin 193 000 muistisairasta ihmistä, ja heillä jokaisella on omannäköisensä elämä ja sairaus. On siis mahdotonta sanoa yleispätevää aikaa, jonka muistisairautta sairastava pärjää kotona. Paljon riippuu siitä, kuinka paljon erilaisia tukimuotoja on käytössä, asuuko hän yksin ja onko omaisia auttamassa. Yhtenä kotona asumisen ja pärjäämisen tärkeimmistä edellytyksistä voidaan pitää sitä, että ihminen kokee olonsa turvalliseksi.

– Hoitotyön Tutkimussäätiö Hotus kehittelee parhaillaan muistisairaan asuinmuodon valintaa tukevaa työvälinettä. Se valmistunee tämän vuoden lopulla.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi