Hanna Jensen on oppinut vanhempiensa muistisairauden kautta ymmärtämään ihmisten erilaisuutta.
Hanna Jensenin molemmat vanhemmat sairastuivat Alzheimerin tautiin – ”Muistitesti pitäisi tehdä jokaiselle yli 70-vuotiaalle”
Hanna Jensen on yrittänyt hyväksyä vanhempiensa muuttumisen heidän sairastuttuaan. Se on tuonut rauhaa yhteiseloon.
Toimittaja ja tietokirjailija Hanna Jensen, olet huolehtinut kummastakin muistisairaasta vanhemmastasi ja kirjoittanut näistä ajoista kirjat 940 päivää isäni muistina (Teos 2013) ja Äitini muistina – toinen kierros (Siltala 2022). Mistä oireista tajusit, että vanhempasi ovat sairastuneet Alzheimerin tautiin?
– En mistään. Vuonna 2012 kuolleen isäni muisti testattiin hänen jouduttuaan sairaalaan fyysisen kunnon yllättäen romahdettua. Seniorikodissa asuva äitini puolestaan hakeutui vuonna 2015 muistitesteihin omatoimisesti.
– En huomannut vanhemmissani sairauden oireita, koska muistin huononeminen ei ole ainoa Alzheimerin taudin oire. Oireisiin kuuluvat esimerkiksi sellaiset asiat, että ihminen ei saa aikaan asioita ja hän alkaa perua tapaamisia. Olenkin sitä mieltä, että muistitesti pitäisi tehdä automaattisesti jokaiselle yli 70-vuotiaalle.
Miten sairaus on vaikuttanut sinun ja vanhempiesi suhteeseen, ovatko roolit kääntyneet toisin päin?
– Olen yrittänyt hyväksyä isäni ja myöhemmin äitini muuttuneen terveydentilan. En tunne roolien vaihtuneen. Sen sijaan yritän ajatella niin, että minulla on nyt tällainen äiti, minkä vuoksi toimimme hieman toisella tavalla kuin aiemmin. Tällainen ajattelumalli auttaa jaksamaan ja tuo tiettyä rauhaa yhteiseloon.
Pelkäätkö itse sairastuvasi Alzheimerin tautiin, ja miten olet huolehtinut omasta jaksamisestasi?
– Minusta omasta sairastumisesta on turha liikaa huolehtia, koska Alzheimerin taudin perinnöllisyysprosentti on melko pieni. Sitä paitsi tautiin sairastumista voi yrittää ennaltaehkäistä terveillä elämäntavoilla.
– Totta kai vanhempien sairastuminen on ollut iso kolaus, kuten eräs muistisairaan omainen totesi. Onneksi elämässäni on kuitenkin niin paljon muuta hyvää. Olen silti joutunut välillä hakemaan apua jaksamiseeni. On huolestuttavaa, että varsinkin vanhemmassa sukupolvessa moni omaistaan hoitava uupuu, kun ei osaa hakea apua. Esimerkiksi muistisairaiden päivätoimintaa pitäisi kehittää, että omaishoitajat saisivat omaa aikaa.
Hanna Jensen on huolissaan siitä, että moni omaishoitaja uupuu, koska ei osaa hakea jaksamiseensa apua.
Mitä muistisairaalta ihmiseltä voi oppia?
– Vanhempieni sairaus on muuttanut minua ihmisenä. Olen sen kautta oppinut ymmärtämään erilaisuutta, sitä, miten monenlaisia ihmisiä maailmassa on. Olen opetellut näkemään syvemmälle ihmisen persoonallisuuteen. Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja henkinen kokonaisuus, ja minusta ihmisen henkinen olemus pysyy, vaikka muistisairaus muuttaisi muita puolia.
– Olen myös oppinut kärsivällisyyttä ja ymmärrystä siitä, ettei ihmisen tarvitse olla kaikessa niin itsekriittinen ja täydellisyyteen pyrkivä.
Mikä sinulle on pyhää?
– Minulle pyhää on se, että pyrkii suhtautumaan muihin ihmisiin arvostavasti ja rakkaudella. Olen huomannut, että siitä seuraa myös itselle paljon hyvää.
Maailman Alzheimer-päivää vietetään 21.9.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kun pappi Heli Harjunpää tapaa muistisairaan ihmisen, hän tasaa aluksi hengitystään – kohtaaminen tapahtuu sairaan ehdoilla ja ilman kiirettä
Hyvä elämäMuistisairaan kanssa kannattaa keskittyä levolliseen läsnäoloon, jotta voi tunnistaa tämän tunnetilan, sairaalapappi Heli Harjunpää vinkkaa. Hän on työskennellyt muistisairaiden ihmisten parissa parinkymmenen vuoden ajan.
