Hoitotahto kannattaa tehdä silloin, kun se ei tunnu vielä ajankohtaiselta – lääketieteellisen hoidon osalta se on juridisesti sitova
Hoitotahdon lisäksi myös elämänlaatuun liittyviä toiveita kannattaa kirjata. Erityisesti muistisairaille pienetkin elämästä omannäköistä tekevät asiat ovat tärkeitä.
Omannäköistä elämää loppuun asti, se on varmasti jokaisen toive. Silti vain osa suomalaisista on laatinut hoitotahdon, jossa ilmaistaan, millaista lääketieteellistä hoitoa ja hoivaa tahtoo saada silloin, kun ei pysty enää itse päättämään tai vaikuttamaan asiaan vakavan sairauden, onnettomuuden tai tajuttomuuden vuoksi.
Terveydenhuollon henkilöstölle potilaan hoitotahto on juridisesti sitova. Hoivaan ja elämänlaatuun liittyvät toiveet, jotka voi kirjata joko hoitotahtoon tai erilliseen elämänlaatutestamenttiin, pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan.
Hoitotahdon voi tehdä myös suullisesti, mutta varminta on laatia se kirjallisesti. Halutessaan voi pyytää tuttua ihmistä todistajaksi, mutta myös yksin laadittu hoitotahto on pätevä. Hyvä tapa hoitotahdon tallettamiseksi ja tiedonkulun takaamiseksi on tallentaa hoitotahto Omakanta-palveluun, jossa on muitakin terveystietoja. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka monen suomalaisen hoitotahto palvelusta löytyy, ei ole, mutta väestön ikääntyessä ja tietoisuuden lisääntyessä ainakin kiinnostus sen laatimiseen on kasvussa.
– Sellainen tuntuma minulla on, että kirjallisia hoitotahtoja tehdään yhä enemmän erityisesti vanhusväestössä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Teija Hammar arvioi.
Sama tuntuma on Muistiliiton neuvontakoordinaattori Mailis Heiskasella.
– Sen uskallan sanoa, että hoitotahtojen tekeminen on yleistynyt, kun aiheesta on alettua puhua enemmän.
– Muistiliitto pitää hoitotahdon tekemistä tärkeänä. Olisi hyvä, että ihmisillä iästä riippumatta olisi hoitotahto tehty, koska kukaan meistä ei tiedä huomisesta.
Hyvää hoitoa ei kannata rajata pois
THL:n Teija Hammar kannustaa kaikkia aikuisia miettimään hoitotahdon tekemistä. Sitä voi halutessaan muuttaa ja täydentää.
– Suurin osa vanhuksista haluaa asua kotona aina elämän loppuun saakka, ja tätä toivetta pyritään kunnioittamaan. Palvelutaloon tai hoivakotiin muuttamisen syynä on usein vaikea muistisairaus. Tällöin vanhus ei enää välttämättä itse kykene kertomaan omista toiveistaan, vaan tämä jää omaisten tehtäväksi. Siksi olisi hyvä tehdä jo etukäteen hoitotahto ja elämänlaatutestamentti, jotta oma tahto ja toiveet tulee kuulluksi silloinkin kun sitä ei enää itse pysty ilmaisemaan, Teija Hammar sanoo.
Hoitotahto ei tarkoita sitä, että olisi pian kuolemassa.
− Teija Hammar
Hammar tietää, että näiden asioiden miettiminen tuntuu monesta vaikealta, mutta vaivannäkö kannattaa.
– Hoitotahto ei tarkoita sitä, että olisi pian kuolemassa. Edunvalvontavaltuutuskaan ei tule voimaan ennen kuin se on oikeasti ajankohtainen ja vahvistettu.
Hoitotahdossa voit määritellä, milloin luovutaan hoitotoimista, jotka ylläpitävät elintoimintoja keinotekoisesti tai pidentävät elämää lyhytaikaisesti. Kyse voi olla vaikka suonensisäisestä ravinnosta tai hengityskoneesta. Hoitotahdossa voi ottaa myös kantaa vaikka elvytykseen tai lääkitykseen. Mahdollisuuksien mukaan näistä voidaan kuitenkin vielä keskustella, kun asia on ajankohtainen.
– Hoidosta ja eri vaihtoehdoista on hyvä keskustella lääkärin kanssa myös siksi, ettei itse vahingossa rajaa pois sellaista hoitoa, joka voisi olla tarpeellista tai helpottaa oloa. Ihminen on voinut vaikka ilmaista, ettei halua antibiootteja elämän loppuvaiheessa, vaikka joissakin tilanteissa niiden käyttö saattaa olla perusteltua ja helpottaa oloa, Teija Hammar muistuttaa.
Lähdekuva: Istock
Elämänlaatua koskevat pienetkin toiveet ovat tärkeitä
Hoitotahto on tarpeen myös silloin, jos sairastuu muistisairauteen. Muistiliiton neuvontakoordinaattorin Mailis Heiskasen mukaan muistisairaita ja heidän läheisiään mietityttävät, mitä kaikkea hoitotahtoon kannattaa kirjata ja kuinka sitova se on.
– Kun etenevä muistisairaus diagnosoidaan, hoitotahto kannattaa viimeistään tehdä. Se edellyttää, että kykenee ymmärtämään, mistä on päättämässä, Heiskanen kertoo.
Voi myös kirjata toiveen, että jäljellä olevaa varallisuutta käytettäisiin mahdollisimman hyvään hoivaan.
− Mailis Heiskanen
Jos hoitotahdon laatiminen tuntuu vaikealta, siitä voi jutella jonkun terveydenhuollon ammattilaisen tai läheisen kanssa.
– Läheinen voi olla tukena sen laatimisessa, muttei sanella sen sisältöä, Heiskanen sanoo.
Mailis Heiskanen korostaa, että elämänlaatua ja hoivaa koskevat toiveet ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin lääketieteelliseen hoitoon liittyvät. Nämä toiveet voivat koskea vaikka hygieniaa, ulkonäköä, harrastuksia, läheisten tapaamista ja roolia elämässä, uskonnollista vakaumusta tai taloudellisia asioita.
– Voi myös kirjata toiveen, että jäljellä olevaa varallisuutta käytettäisiin mahdollisimman hyvään hoivaan.
Lähdekuva: Istock
Rutiinit luovat turvaa
Terveydenhuoltoalan niukat resurssit ovat jokaisen tiedossa. Mailis Heiskanen kannustaa silti ilmaisemaan toiveensa ja on sitä mieltä, että monissa hoivakodeissa niitä noudatetaankin.
– Resurssit tulevat vastaan, mutta ajattelen niin, että niiden taakse on myös helppo mennä. Monia asioita voidaan toteuttaa, vaikka olisi niukatkin resurssit. Esimerkiksi se, että joku laittaisi hiuksia ja voisi olla huolitellun näköinen.
Kaikenlainen tuttu ja turvallinen nousee entistä tärkeämmäksi muistisairauden edetessä.
– Rutiinit luovat turvallisuuden tunnetta. On tärkeää, että voi elää omannäköistä elämää ja siihen vaikuttavat pienetkin asiat, vaikka tutun oloiset vaatteet. Jos vaikka henkilölle, joka on tottunut käyttämään hametta, laitetaan jalkaan collegehousut, voi tulla olo, että kuka oikein olen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vaikeasti muistisairas voi tunnistaa yhä tutun virren tai rukouksen – ”Papin asu on kuin magneetti”
Ajankohtaista HengellisyysJari Pirhonen tarkkaili hoivakodin arkea ja haastatteli muistisairaitten parissa työskenteleviä pappeja. Tutkimus osoittaa, että hoivakotivierailuilla on väliä.
