Muistisairaus etenee vähä vähältä.
10 vinkkiä muistisairaan läheiselle: näin huolehdit itsestäsi ja hänestä
Onko läheiselläsi muistisairaus? Niin on arviolta 193 000:lla muullakin suomalaisella.
1. Elämä ei lopu läheisen muistisairauteen, vaan se muuttuu. Yhtenä hetkenä läheinen voi tuntua kummalliselta, toisena taas omalta tutulta itseltään. Et ole tilanteesi kanssa yksin. Arviolta 193 000 suomalaista sairastaa jotain muistisairautta. Heistä noin 7 000 on työikäisiä 35–65-vuotiaita.
2. Voit tuntea kiukkua, hämmennystä, surua, huolta, epätietoisuutta, syyllisyyttä, ikävää, avuttomuutta, häpeää ja pelkoa tulevasta. Kaikki tunteet ovat normaaleja, eikä niitä kannata tukahduttaa. Uuden elämäntilanteen hyväksyminen vie aikaa.
3. Varaudu henkisesti siihen, että muistisairaus etenee hiljalleen. Mieti, mitkä asiat ovat läheisellesi mahdollisia nyt. Keskittykää nauttimaan niistä. Sopisiko teille vaikkapa kävelyllä käyminen, musiikin kuuntelu, laulaminen, maalaaminen, helpon pelin pelaaminen tai leipominen?
4. Muistisairauteen sairastunut muistaa vanhat tapahtumat uusia paremmin, joten jutelkaa niistä ja katselkaa yhdessä valokuvia.
5. Anna muistisairaalle aikaa ja ole kärsivällinen, vaikka hän kertoisi samat asiat yhä uudestaan. Vastaile rauhallisesti. Kun muistisairaalla on levollinen olo, yhdessäolokin sujuu mukavammin.
6. Voisiko muistisairaan kömmähdyksille välillä nauraa hyväntahtoisesti? Huumori voi helpottaa oloa, kun läheinen lähtee hakemaan hammasharjaa, mutta palaa tiskiharjan kanssa.
7. Muistisairauteen liittyy toisinaan ahdistuneisuutta ja levottomuutta. Sairastunut saattaa äyskiä pikkuasioista, mutta se ei välttämättä liity mitenkään sinuun. Hermostuminen voi johtua turhautumisesta, kun ajatuksien ilmaisu ja arjen askareet eivä suju entiseen malliin.
8. Jatka omia harrastuksiasi ja pidä kiinni ystävistäsi niin hyvin kuin mahdollista. Läheisen muistisairauden ei kuulu määrittää koko elämääsi.
9. Pelkäätkö, että omaisesi muistisairaus periytyy sinulle? Vain pieni osa yli 65-vuotiaana alkaneista muistisairauksista on vahvasti perinnöllisiä. Voit itse pienentää riskiäsi sairastumiseen. Liiku ja syö monipuolisesti – erityisesti kala ja pähkinät ovat hyväksi – vältä alkoholia ja tupakkaa sekä suojaa aivot kypärällä esimerkiksi pyöräillessä. Myös uuden opettelu ja sosiaaliset suhteet ovat hyväksi aivoille.
10. Älä jää yksin! Liity jäseneksi Muistiliiton paikalliseen jäsenyhdistykseen, kuten Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistykseen, Helsingin Muistiyhdistykseen tai Vantaan Muistiyhdistykseen. Paikallisyhdistykset tukevat sairastuneita ja heidän läheisiään sekä välittävät tietoutta aivoterveydestä, muistisairauksien ennaltaehkäisystä ja muistisairauksista.
Lähteet: Muistiliitto.fi sekä Muistiliiton oppaat Minun oikeuteni – Opas muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä oikeudellisiin asioihin, Muistisairaus perheessä – opas nuorelle, jonka vanhempi on sairastunut muistisairauteen, Muistivihko – opas tukiin ja palveluihin sairastuneelle ja läheiselle.
Tuet ja oikeudelliset asiat kuntoon
Hae tuet, joihin sinulla ja läheiselläsi on mahdollisuus. Muistiliitto on julkaissut verkossa selkokielisen Muistivihkon, joka on opas tukiin ja palveluihin. Niitä ovat muun muassa sopeutumisvalmennus, omaishoidon tuki, kuljetuspalvelu, apuvälineet ja henkilökohtainen apu.
Kun läheinen sairastuu muistisairauteen, kannattaa miettiä edunvalvontavaltuutusta. Siinä sairastunut antaa toiselle luvan hoitaa taloudellisia ja muita asioitaan silloin, kun ei enää itse pysty siihen. Valtuutuksen voi tehdä vain, kun kykenee ymmärtämään asiakirjan merkityksen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mirkka Paajanen omisti joululevynsä nimikappaleen muistisairaalle äidilleen: ”Katsoessani häntä näen, että tuo on äitini keho, mutta tuttu ihminen sen sisällä on osittain kadonnut”
Hyvä elämä HengellisyysIän myötä Mirkka Paajanen on alkanut ymmärtää, ettei elämä ole ikuista. ”Jos haluaa saada asioita aikaiseksi, ne pitää tehdä nyt.”
