Vuonna 2012 valmistunut Kampin kappeli tulee myyntiin vuonna 2026, mikäli seurakuntien luottamushenkilöt hyväksyvät esityksen.
Kampin kappeli saatetaan myydä – Suomenlinnan kirkko säilynee seurakuntakäytössä
Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee Kampin kappelin ja Suomenlinnan kirkon lisäksi myös Mikael Agricolan kirkon tulevaisuutta kokouksessaan 27. marraskuuta.
Helsingin ytimessä sijaitseva Kampin kappeli saattaa päätyä myyntiin. Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee asiaa torstaina 27. marraskuuta ja jos asia etenee, se menee vielä yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Samaisessa kokouksessa käsitellään myös Suomenlinnan kirkon ja Mikael Agricolan kirkon tulevaisuutta.
Kampin kappelin tilannetta on pohdittu viime vuosina sekä Helsingin seurakuntayhtymässä että erillisessä tulevaisuustyöryhmässä. Nyt esitys kirkkoneuvostolle on, että kappeli myytäisiin vuoden 2026 aikana. Helsingin seurakuntayhtymän johtajan Juha Rintamäen mukaan kappeli ei enää vastaa aiempaan toiminnalliseen tarpeeseen, eikä sen käyttö koko kiinteistökantaa ajatellen ole kestävällä pohjalla.
– Haemme ratkaisua, jolla voimme varmistaa sen, että tulevilla sukupolvillakin on kirkkoja ja kappeleita, jotka ovat hyvässä kunnossa ja joita voidaan ylläpitää. Nyt on valmisteltu sellaista ratkaisua, jossa jostakin joudutaan luopumaan, jotta olemassa olevasta kiinteistökannasta voidaan pitää kiinni, Rintamäki kertoo.
Rintamäki vakuuttaa, että mikäli luottamushenkilöt päätyvät kappelin myynnin kannalle, sitä ei myydä mihin tahansa tarkoitukseen.
– Lähdemme siitä, että mikäli myyntilupa tulee, etsimme sille Kampin kappelin arvoisen ostajan. Emme me kappelia ihan kenelle tahansa ryhdy myymään, vaan yritämme löytää sellaisen ratkaisun, että kappelin tarkoitusperä sakraalitilana säilyy tavalla tai toisella. Se on lähtökohtamme.
Kappelin käyttötarkoitus on vaihtunut matkan varrella
Vuonna 2012 valmistunut Kampin kappeli sijaitsee kaupungin omistamalla tontilla, jonka käyttötarkoitukseksi on kaavoituksessa määritelty kirkon tai muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue.
Alkuperäinen ajatus oli, että Kampin kappeli tarjoaisi sekä hiljentymispaikan että paikan keskustelulle. Aluksi toiminnassa oli mukana myös Helsingin kaupunki ja kirkon työntekijöiden lisäksi kappelissa työskenteli sosiaaliviraston työntekijöitä. Yhteistyömallista luovuttiin vuonna 2022, jolloin myös keskusteluapu Kampin kappelissa päättyi. Välillä kappeli oli suljettuna, ja vuonna 2023 se avautui uudestaan palvellen nähtävyytenä ja tapahtumapaikkana. Tuolloin otettiin käyttöön myös pääsymaksu kesäsesongin aikaan.
Tänä vuonna Kampin kappeli on toiminut turistikohteena sekä tapahtumapaikkana. Pääsymaksu on ollut käytössä muutoinkin kuin kesäsesongin aikaan. Helsingin seurakuntayhtymän johtajisto päätti marraskuussa 2025, että toiminta kappelissa voi jatkua vuoden 2026 loppuun.
Kampin kappelin tarina on jo tähän mennessä sisältänyt monenlaisia käänteitä. Käyttötarkoitus on vaihtunut, tulot ja menot vaihdelleet. Vuonna 2021 kappelin julkisivua kunnostettiin ja viisi vuotta sitten kappelia haluttiin laajentaa. Kappelin toimintaan ovat vaikuttaneet niin Helsingin seurakuntayhtymän yt-neuvottelut, kaupungin vetäytyminen yhteistyöstä kuin kohonneet sisäiset vuokratkin. Nyt ollaan tilanteessa, jossa seurakuntayhtymä tai seurakunnat eivät tahdo löytää arkkitehtuuristaan palkitulle kappelille käyttöä. Oliko kappelin rakentaminen siis virhe?
– Ajattelen, että merkittävät päätökset tehdään aina siinä ajassa ja sillä tarkastelulla, mikä kulloinkin on. Minusta on tärkeää, että kirkko osaa olla rohkea ja tehdä eri sukupolvien osalta merkittäviä päätöksiä. Kirkon pitää olla rohkea myös siinä suhteessa, että se osaa katsoa kokonaisuutta ja katsoa, miltä kirkon kiinteistökanta Helsingissä näyttää kokonaisuudessaan, Juha Rintamäki sanoo.
– Kampin kappelin mahdollinen myyminen liittyy tähän kokonaisuuteen ja ajattelen, että kaikki kirkon rakennuspäätökset tässä kaupungissa ovat olleet hyviä silloin kun ne on tehty.
Suomenlinnan kirkko on osa UNESCO:n maailmanperintökohdetta. Nyt näyttää siltä, että kirkko säilyy seurakuntakäytössä.
Seurakunnilta pyydetään kannanottoja kahden kirkon tulevaisuuteen
Kampin kappelin osalta tilanne on vaikea, mutta kahden muun kirkollisen rakennuksen kohdalla tilanne näyttää valoisammalta. Kasvaneitten kiinteistökulujen kanssa paininut Helsingin tuomiokirkkoseurakunta päätti luopua Suomenlinnan kirkosta vuoden 2025 loppuun mennessä ja että kirkko siirtyy tuolloin Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan. Nyt päätösehdotus yhteiselle kirkkoneuvostolle on, että Helsingin yhteinen seurakuntatyö siirtyisi kirkon pääasialliseksi vuokralaiseksi ja tuomiokirkkoseurakunta osallistuisi kustannuksiin siltä osin kun se järjestää kirkossa toimintaa.
Myös Mikael Agricolan kirkosta luopuminen on ollut välillä esillä. Tämän syksyn aikana Helsingin seurakuntayhtymän yhteiset palvelut ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ovat käyneet neuvotteluja siitä, voisiko Mikael Agricolan kirkko siirtyä kokonaan yhteisen seurakuntatyön hallintaan. Nyt näyttää siltä, että yhteinen seurakuntatyö voisi ottaa kiinteistön hallintaansa vuonna 2026 ja että Tuomiokirkkoseurakunta maksaisi yhden neljäsosan tilavuokrasta. Tällä hetkellä kirkkoa käyttävät Tuomiokirkkoseurakunta, nuorten aikuisten jumalanpalvelusyhteisö, Tuomasyhteisö ja Anglikaaninen kirkko.
Sekä Suomenlinnan kirkon että Mikael Agricolan kirkon tulevaisuudesta halutaan kysyä vielä seurakuntien kantaa.
Kampin kappelin sisäinen vuokra laskee huomattavasti ensi vuonna
Kampin kappeliin liittyvien ongelmien taustalla ovat olleet myös Helsingin seurakuntayhtymän sisäiset tilavuokrat ja niiden määräytymisperusteet. Vuonna 2021 Kampin kappelin tilavuokra oli seurakuntayhtymän osalta 61 000 euroa, mutta silloin myös kaupunki maksoi vuokraa. Vuonna 2023 vuokra nousi 185 000 euroon ja tänä ja viime vuonna vuonna vuokra on ollut 561 000 euroa. Nousu johtuu siitä, että investointien poistoaikaa lyhennettiin Kirkkohallituksen ohjeen mukaan. Poisto tarkoittaa kulujen jaksottamista usealle vuodelle.
Tänä vuonna tehtyjen talousselvitysten yhteydessä kävi ilmi, että Kampin kappeli oli alun perin määritelty seurakuntataloksi, mikä on vaikuttanut vuokran suuruuteen ja niin sanottuun poistoaikaan. Seurakuntatalon tai siunauskappelin poistoaika on 20 vuotta, vaikka sen olisi kuulunut olla pidempi. Nyt asia on korjattu ja poistoajaksi muutettu 40 vuotta, mikä pienentää sisäistä vuokraa. Vuoden 2026 vuokraksi on määritelty noin 205 000 euroa.
Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtajan Osmo Rasimuksen mukaan kyseessä ei ole virhe, vaan rakennuksen käyttötarkoituksen muutos.
– Käyttötarkoitus oli pitkään muu kuin kappeli, siellähän tarjottiin keskusteluapua. Tämä käyttötarkoitus taas määrittelee poistoajan, ei rakennuksen nimi, Rasimus kertoo.
Tavallisen seurakuntalaisen voi olla vaikea ymmärtää, miksi kiinteistöosasto perii yhteisiltä palveluilta tai yksittäiseltä seurakunnalta niin kovaa sisäistä vuokraa, että maksaja joutuu pulaan, ovathan nämä kuitenkin kaikki osa Helsingin seurakuntayhtymää. Rasimus vertaa tilannetta taloyhtiöön.
– Sisäinen vuokran voi ajatella niin kuin taloyhtiössä, että osakas maksaa käyttökuluista hoitovastiketta ja esimerkiksi remonteista pääomavastiketta. Niin se pitää ajatella. Samalla logiikalla muodostuu sisäinen vuokra. Sillä pyritään mahdollistamaan se, että tila pysyy käytössä myös tulevaisuudessa, pystytään tekemään korjauksia ja kattamaan juoksevat kulut.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin tuomiokirkkoseurakunta luopuu Suomenlinnan kirkosta vuoden 2026 alussa
AjankohtaistaKirkko siirtyy tämän jälkeen Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan, mutta mitä sitten tapahtuu, on vielä epävarmaa.
