null Kampin kappeli avautuu remontin jälkeen 1.9. – kappelissa käydään hiljentymässä ja puhumassa suurista kysymyksistä

Diakoni Anne Immonen odottaa, että työntekijät pääsevät taas takaisin kappelille, vaikka myös työskentely Töölön seurakunnan Fokuksessa Pasilassa on ollut antoisaa.

Diakoni Anne Immonen odottaa, että työntekijät pääsevät taas takaisin kappelille, vaikka myös työskentely Töölön seurakunnan Fokuksessa Pasilassa on ollut antoisaa.

Ajankohtaista

Kampin kappeli avautuu remontin jälkeen 1.9. – kappelissa käydään hiljentymässä ja puhumassa suurista kysymyksistä

Suosittu pistäytymispaikka oli remontin vuoksi kiinni viisi kuukautta.

Toiset tulevat hiljentymään, toiset keskustelemaan diakoniatyöntekijän tai Helsingin kaupungin sosiaaliohjaajan kanssa. Monia kiinnostaa arkkitehtuuri.

Vielä vuonna 2019 Kampin kappelissa vieraili 325 000 ihmistä, sitten tulivat koronapandemia ja remontti, jonka vuoksi Kampin kappeli on ollut suljettuna maaliskuun lopusta alkaen. Syyskuun alussa ovet avautuvat jälleen. Hartaushetkiä ei vielä järjestetä ja aukioloajat ovat supistetut, mutta muutoin toiminta jatkuu entiseen malliin.

– Puinen julkisivu on hiottu ja kuultokäsitelty. Värisävy on muuttunut hieman. Enää se ei ole niin oranssiin vivahtava eli vastaa paremmin sitä sävyä, joka arkkitehdeillä oli mielessään, Kampin kappelin toiminnanjohtaja Kenneth Koskinen sanoo.

Koskisen mukaan remontin ajoitus oli hyvä, sillä koronatilanteen vuoksi kävijöitä, varsinkin ulkomaalaisia turisteja, olisi ollut joka tapauksessa vähän.

Työtä on tehty välillä Fokuksessa

Kampin kappelin remontin ajan sen pappi ja diakoniatyöntekijät ovat työskennelleet Töölön seurakunnan toimitilassa Fokuksessa, joka sijaitsee kauppakeskus Mall of Triplassa Pasilassa. Suntiot puolestaan työskentelivät Hermannin diakoniatalolla ja Mikaelin kirkolla. Nyt kappelin työntekijät palaavat Kamppiin.

Kampin kappelin diakonin Anne Immosen mukaan aika Fokuksessa on sujunut hyvin. Toimintamalli Fokuksessa on ollut sama kuin kappelissa: diakoniatyöntekijän kanssa on voinut tulla juttelemaan varaamalla ajan tai spontaanisti.

Kauppakeskuksessa keskustelut ovat keskittyneet enemmän kuulumisten vaihtoon, kun taas Kampin kappelissa ihmisten kanssa mennään usein syvempiin teemoihin.

– Kun työskentelin seurakunnassa, keskusteluissa oli usein aiheena rahatilanne ja mahdollinen taloudellinen avustaminen tai ruoka-apu. Kappelissa näistä asioista puhutaan harvemmin. Keskusteluissa käsitellään henkilökohtaisia kriisejä, ihmissuhdekysymyksiä ja mielenterveyttä. Jotkut piipahtavat vaihtamaan kuulumisia, Immonen kertoo.

Kenneth Koskinen toivoo, että päätös kappelin laajennusosan rakentamisesta saataisiin pian, koska se vaikuttaa myös koko kappelin toiminta-ajatukseen.

Kenneth Koskinen toivoo, että päätös kappelin laajennusosan rakentamisesta saataisiin pian, koska se vaikuttaa myös koko kappelin toiminta-ajatukseen.

Yhteistyö kaupungin kanssa jatkuu

Kaksi Kampin kappelin toiminnan kannalta isoa asiaa on ollut viime vuosina esillä: yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa sekä kappelin laajennusosan rakentaminen, jonka piti alkaa syyskuussa 2020.

Helsingin sosiaalitoimi pohti, jatkaako se yhteistyötä Kampin kappelin kanssa. Nyt toiminta kuitenkin jatkuu.

– Nykyään täällä työskentelevät sosiaaliohjaajat ovat sosiaalineuvonnan tiimistä, aiemmin he kuuluivat kumppanuustalojen kanssa samaan tiimiin. Sosiaaliohjaaja on kappelilla tiistaisin kello 14–18, muina arkipäivinä 10–18, Kenneth Koskinen kertoo.

Tarvitsemme lisää tilaa, tai sitten koko toimintamalli on mietittävä uudestaan.

Anne Immonen kokee, että diakoniatyöntekijät ja sosiaaliohjaajat ovat samaa tiimiä, joka työskentelee yhdessä helsinkiläisten hyväksi.

– Kirkon työntekijöille kuuluvat hengelliset keskustelut ja rukoukset, mutta myös me käymme keskusteluita, joissa ei käsitellä hengellisiä teemoja. Sosiaaliohjaajien työssä korostuu ohjaaminen ja neuvonta kaupungin palvelujen piiriin.

Kappelille halutaan rakentaa laajennusosa erityisesti siksi, että kahdenkeskisille keskusteluille olisi kunnolliset tilat. Helsingin kaupunki on hyväksynyt laajennusosan rakentamisen mahdollistavan kaavamuutoksen, mutta Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto palautti asian valmisteluun keväällä.

– Tarvitsemme lisää tilaa, tai sitten koko toimintamalli on mietittävä uudestaan, Kenneth Koskinen toteaa.

– Aiheet, joita täällä käsitellään, ovat sellaisia, että ne tarvitsevat tilaa ja rauhaa. Asiakkaalle ei saisi tulla sellainen olo, että kun puhun aiheesta, josta en ole ennen puhunut kenellekään, joku voi kuulla, Anne Immonen sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.