Kampin kappelia aiotaan laajentaa – ”Kappelissa käy valtavasti ihmisiä, eikä keskusteluavulle ole vastaanottohuoneita”
Vs. toiminnanjohtaja Nanna Helaakoski seisoo suurinpiirtein Kampin kappelin tulevan laajennusosan nurkalla.

Vs. toiminnanjohtaja Nanna Helaakoski seisoo suurinpiirtein Kampin kappelin tulevan laajennusosan nurkalla.

Kampin kappelia aiotaan laajentaa – ”Kappelissa käy valtavasti ihmisiä, eikä keskusteluavulle ole vastaanottohuoneita”

Kampin kappelissa kävi viime vuonna 352 000 ihmistä. Laajennusosa vaatii asemakaavamuutoksen, jota käsitellään 25.3. Helsingin kaupunginvaltuustossa.

Helsingin Narinkkatorilla sijaitseva Kampin kappeli kiinnostaa sekä turisteja että hiljaisuutta etsiviä ihmisiä. Kappeli on avoinna myös niille, jotka tarvitsevat keskusteluapua vaikeissa elämäntilanteissa. Ongelma on, että vuonna 2012 rakennetusta kappelista puuttuvat tilat, joissa kappelissa työskentelevät auttajat voisivat rauhassa puhua ihmisten kanssa.

Asiaan on tulossa korjaus, mikäli Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy kappelin laajennusosan mahdollistavan asemakaavan kokouksessaan 25. maaliskuuta. Helsingin seurakuntayhtymä haluaa rakentaa 70 neliön suuruisen laajennusosan, johon tulisi tilat keskusteluavun tarjoamista varten sekä nykyistä paremmat sosiaalitilat.

– Laajennusosan tarve on ollut ilmeinen alusta saakka. Vielä suuremmaksi se on tullut nyt, kun kappelissa alkuvuosien 200 000 ihmisen sijasta käy vielä paljon enemmän väkeä. Viime vuonna kävijöitä oli 352 000, kappelin vs. toiminnanjohtaja Nanna Helaakoski kertoo.

Keskusteluapua etsii 170 ihmistä kuukaudessa

Nanna Helaakosken mukaan kappelissa käy kuukausittain noin 170 ihmistä, jotka hakevat keskusteluapua. Usein aiheet ovat raskaita, ja niistä pitäisi voida puhua kahden kesken. Kun kappelissa ei ole vastaanottohuoneita, keskusteluja käydään aulassa.

Kappelissa käy varsinkin kesällä paljon turisteja, parhaimpina elokuun päivinä jopa 2 500 ihmistä. Varsinkin suomalaisten matkailijoiden joukossa on myös niitä, jotka etsivät hiljaisuutta tai haluaisivat apua. Isossa joukossa kappeliin on helppoa tulla ilman leimaantumisen pelkoa, joten avoin kappeli madaltaa kynnystä hakea apua.

Meille lähetetään ihmisiä, jotka eivät tarvitse lääkkeitä, vaan ihmistä, jonka kanssa käydä läpi huoliaan.

– Kappelin henkilökuntaan kuuluu pappi, kaksi diakoniatyöntekijää ja kaksi suntiota seurakuntien puolelta sekä neljä kaupungin sosiaaliohjaajaa. Yhteistyö kaupungin kanssa sujuu hyvin. Yhä enemmän meille lähetetään esimerkiksi terveydenhoidosta ihmisiä, jotka eivät tarvitse lääkkeitä, vaan ihmistä, jonka kanssa käydä läpi huoliaan, Helaakoski kertoo.

Kappelissa on nimensä mukaisesti keskeistä mahdollisuus hiljentyä.

– Kampissa on joka arkiaamu lyhyt aamusiunaus suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Perjantaisin meillä on iltahartaus ja joskus muitakin tilaisuuksia, esimerkiksi kiirastorstaina on messu. Kerran kuussa on kaikille uskontokunnille avoin yhteinen meditaatiohetki. Enimmäkseen kappeli on avoinna yksityistä hiljentymistä varten. Moni sytyttää tuohuksen, niitä palaa 12 kiloa kuukaudessa.

Kampin kappeli on auki vuoden jokaisena päivänä.

Sermillä yritetään luoda edes hieman yksityisyyttä keskusteluihin Kampin kappelissa, kertoo vs. toiminnanjohtaja Nanna Helaakoski.

Sermillä yritetään luoda edes hieman yksityisyyttä keskusteluihin Kampin kappelissa, kertoo vs. toiminnanjohtaja Nanna Helaakoski.

Laajennusosa tulee Narinkkatorin puoleiselle seinustalle

Laajennusosa on tarkoitus rakentaa nykyisen kappelisalin ja eteistilan jatkeeksi Narinkkatorin puoleiselle seinustalle. Samalla uusitaan kappelin ulkovalaisimet ja huolletaan puisen rakennuksen ulkopinta.

Hankkeen urakoitsijasta päätetään yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 11. kesäkuuta. Rakennustyöt alkavat näillä näkymin syyskuun alussa, jolloin kappelin palvelut siirtyvät väistötiloihin. Rakentaminen kestää puolisen vuotta, ja kustannuksista vastaa Helsingin seurakuntayhtymä.

– Olemme varautuneet kaiken kaikkiaan jopa yli miljoonan euron kustannuksiin, koska kohde on kaikin tavoin vaativa. Paikan ahtauden takia rakentaminen edellyttää erikoisjärjestelyjä ja materiaalit ovat kalliita, Helsingin seurakuntien kiinteistöjohtaja Kai Heinonen kertoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi