Kansanperinteessä hiljainen viikko oli pelon ja noituuden aikaa
Helsingin Uuden yhteiskoulun abiturientit hiihtivät Malmilla pääsiäisenä 1957. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Helsingin Uuden yhteiskoulun abiturientit hiihtivät Malmilla pääsiäisenä 1957. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Kansanperinteessä hiljainen viikko oli pelon ja noituuden aikaa

Pääsiäistä edeltää piinaviikoksi kutsuttu aika. Ennen muinoin etenkin pitkäperjantai oli otollinen hetki noidille. Pääsiäissunnuntaina koitti riemu ja ilonpidossa sukatkin lensivät.

”Jos tahtoo tietää tulevan puolisonsa, pitää paaston aikana kolmena torstain peräkkäin, kiristorstaina viimeisen kerran, syödä kolme silakkaa kerralla paistettuina”, kertoo laihialainen kansanperinne.

Syöminen on aloitettava pyrstöstä päähän, eikä syödessä saa sanoa sanaakaan. Myöskään syömisen yhteydessä ei saa juoda.

Syömisen jälkeen on mentävä takaperin vuoteelle ja nukuttava siunaamatta. Kiirastorstaiyönä tuleva puoliso tuo juotavaa unessa.

Silakat voi myös syödä kerralla kiirastorstaina. Silloin silakoita on syötävä yhdeksän kerralla.

Pääsiäistä edeltää hiljaiseksi viikoksi tai piinaviikoksi kutsuttu aika. Kansanperinteessä uskotaan, että silloin Jeesuksen voimat ovat heikoimmillaan ja pahat henget pääsevät jylläämään.

Sunnuntaina heilutetaan kotimaisia palmuja

Kuva: SA-kuva

Kuva: SA-kuva

Silloin muistellaan Jeesusta, joka ratsasti aasilla pääsiäisjuhliin Jerusalemiin. Ihmiset kuulivat Jeesuksen tulosta ja riensivät häntä vastaan palmunoksien kanssa.Kirkollinen viikko alkaa sunnuntaista. Palmusunnuntai onkin hiljaisen viikon ensimmäinen päivä.

Jeesuksen aikana pääsiäistä vietettiin Egyptin orjuudesta vapautumisen kunniaksi.  

Suomessa pajunoksat ovat korvanneet palmunlehvät. Aina virpovitsat eivät ole kuitenkaan pullistelleet niin täynnä koristeita kuin nykyään. Niitä on saatettu koristella esimerkiksi muutamalla karamellipaperilla ja sanomalehdillä.

Virpomisperinne on peräisin itäisestä Suomesta ortodoksialueilta. Oksat siunattiin jumalanpalveluksessa ja niillä lyötiin kevyesti sukulaisia sekä eläimiä.

Maanantaina otetaan malka pois silmästä

Hiljaisen viikon maanantailla on monta nimeä: maito-, takku- tai malkamaanantai.

Silloin muistellaan kärsivää, viatonta Jeesusta. Maanantain nimi tulee Raamatun sananlaskusta rikan näkemisestä toisen silmässä. Samaan aikaan omassa silmässä on malka.

Sananlasku taustalla on ajatus, että toisten syyttelyn sijaan olisi tärkeämpää tutkiskella itseään.

Maitomaanantai puolestaan pohjautuu maidon valkeuteen ja puhtauteen, jotka rinnastetaan Jeesukseen.

Tiistaina vuollaan onnea tuottavia tikkuja

”Tikkutiistai on saanut nimensä siitä, että silloin vuollut sytyketikut olivat erikoisesti onnea tuottavia”, kertoo uskomus Iisalmesta.

Tikkutiistaina vuoltuja luudan ja vispilän varpuja voitiin laittaa seinien rakoihin. Ne estivät pahoja henkiä pääsemästä taloon pääsiäisviikolla.

Keskiviikkona lehmät saavat kellot kaulaansa

Kansanperinteen mukaan hiljaisella viikolla ei saanut tehdä töitä tai metelöidä. Kirkkoonkin ajettiin koko paaston ajan hevosella ilman kelloja. Hyvät haltijat saattoivat lähteä talosta, jos piti meteliä.

Piinaviikolla naiset yleensä käyttivät mustia huiveja päässään. Värikkäät vaatteet olivat kiellettyjä.

Kello- tai keppikeskiviikkona laitettiin kuitenkin lehmille kellot kaulaan. Ne saattoivat päästä myös silloin ensimmäistä kertaa kevätlaitumille talven jälkeen.

Torstaina karkotetaan pahat henget

Kuva: Nurmijärven museo

Kuva: Nurmijärven museo

Kiirastorstaina muistellaan sitä, kun Jeesus asetti viimeisen ehtoollisen ja pesi opetuslastensa jalat. Sen kunniaksi Suomessa käydään silloin perinteisesti ehtoollisella.

Kansanperinteen mukaan kiira on paha, joka karkotetaan pihapiiristä. Vanhat muorit saattoivat kerätä kelkkoihinsa kaikenlaisia rautaisia esineitä. Kelkkaa perässään vetäen he kiersivät koko talon ja pellot. Näin kiira saatiin karkotettua.

Kiirastorstaina ei saanut kehrätä, punoa lankaa tai kiertää köyttä. Jos kuitenkin näin erehtyi tekemään, kuoleman joskus sattuessa kohdalle olivat kivut kovat.

Toisen uskomuksen mukaan pyörivä liikkeen teko kiirastorstaina sai kotieläimet sairastumaan pyörötautiin.  

Perjantaina noidat lähtevät liikkeelle

”Pitkän perjantain ei syäty muut ruokaa, ku mämii kaurasleivän kans. Lehmii ei juotettu sinä päivän. Koko päivän ei käyty toisis talois, vaan aamupäiväl kirkos ja illal luettii Kristukse kärsimise historiaa ja laulettii piinavirsii”, kuvailee ulvilalainen kansanperinne.

Pitkäperjantaina muistellaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja kuolemaa. Kansanperinteessäkin päivällä oli hyvin negatiivinen sävy: noidat lähtivät silloin liikkeelle.

Noitia saattoi nähdä sellaisen rakennuksen katolta, joka on muutettu kolmeen kertaan. Myös tienristeykset olivat otollisia paikkoja.

Lauantaina pestään talven langat

Kuva: Annelis, Wikimedia Commons

Kuva: Annelis, Wikimedia Commons

Noidat olivat liikkeellä aina lauantain päivännousuun saakka. Sen jälkeen kuitenkin aurinko karkotti ne.

Lauantaina on ollut perinteisesti tapana pestä talvella kehrätyt langat. Siitä tulee nimitys lankalauantai.

Samana päivänä voitiin polttaa myös pääsiäiskokkoja. Niillä torjuttiin pahoja henkiä. Kokkoja poltti etenkin nuoriso, joka yhden kokon sammuttua juoksi seuraavan luo.

Sunnuntain juhlissa sukat lentävät

Sunnuntai kuuluu jo seuraavaan viikkoon eli pääsiäisviikkoon. Se on riemun juhlaa, sillä Jeesus on noussut kuolleista.

Pääsiäisyönä ei nukuta lainkaan tai herätään jo varhain. Aamulla laitetaan päälle uusia vaatteita ja lähdetään katsomaan nousevaa aurinkoa, joka tanssii. Auringon uskottaan riemuitsevan Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Kansanperinteessä pääsiäinen on ollut riemun juhla, joka näkyi myös syömisessä ja hauskanpidossa. Keskiyöllä voitiin mennä soittamaan naapurin ikkunan alle kelloa, sillä ensimmäisenä kelloa soittanut sai myös ensimmäisenä kesätyöt tehdyksi.

Sukkasunnuntai viittaa siihen, että riehakkaassa ilonpidossa sukatkin lentävät pois. Nimeä on joskus käytetty myös palmusunnuntaista, jolloin kuljetaan hiljaa sukkasillaan.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi