Menotärppi Vantaalle: Korson kirkolla soitetaan keskiviikkona pelimannivirsiä
Senni Valtonen nauttii uusien ja erilaisten soitinten soittamisesta, mutta kantele on hänelle vanha tuttu.

Senni Valtonen nauttii uusien ja erilaisten soitinten soittamisesta, mutta kantele on hänelle vanha tuttu.

Menotärppi Vantaalle: Korson kirkolla soitetaan keskiviikkona pelimannivirsiä

Senni Valtonen on kanttori ja kansanmusiikko, joka saa vaikutteita popista, rockista ja jazzista.

Senni Valtosella on intohimo eri kulttuurien soittimiin. Hänestä on upeaa löytää jokin uusi soitin ja tutkia sen äänimaisemaa.

– Soitan tietysti urkuja ja kanteletta, joka on Suomen kansallissoitin, mutta soitan myös Ruotsin kansallissoitinta avainviulua, Munkkivuoren seurakunnan kanttorina työskentelevä Valtonen kertoo.

– Lisäksi soitan esimerkiksi ruotsalaista ja kiinalaista kansanhuilua, pitkähuilua sekä klarinettia. Aina sunnuntaisin messuissa Munkkivuoren kirkossa kuullaan erilaisia kansansoittimia.

Kansanmusiikissa omaleimaisuus on ok

Kansanmusiikki viehättää Senni Valtosta, koska siihen liittyy ilmaisun vapaus. Kansanperinteen taitajien laulua tuvanpenkeillä äänitettiin aikanaan talteen tulevia sukupolvia varten. Klassisen musiikin ihanteiden perusteella joku voisi sanoa, että silloin laulettiin väärällä tekniikalla tai rytmillä.

– Kansanmusiikissa jokaisen ääni ja tapa soittaa on arvokas sellaisenaan. Erilaiset soundit ja tulkintatavat ovat hyväksyttäviä ja kiinnostavia. Omaleimaisuus on ok, ja se on kansanmusiikissa ihanaa. Siitä tulee rohkeus kokeilla ja tehdä omia ratkaisuja.

Virsikirjan sävelmät ovat oikeassa käytössä juuri silloin, kun niitä soitetaan perinteisillä soittimilla.
– Senni Valtonen

Kanteletta Valtonen oppi soittamaan pienenä isän ohjauksessa ja jatkoi opettelua itsekseen. Siitä alkoi kehittyä Valtosen omintakeinen soittotyyli. Soittotunteja hän sai pianonsoitossa. Opiskellessaan Sibelius-Akatemiassa Valtonen innostui yhä enemmän kanteleen soittamisesta.

– Kiinnostuin nimenomaan nykykansanmusiikista. Kansanmusiikki on edelleen elävää ja koko ajan uudistuvaa. Se saa vaikutteita popista, rockista ja jazzista, Valtonen selittää.

Virsisävelmiä sikerminä limittäin ja päällekkäin

Jo usean vuoden Senni Valtonen on tehnyt yhteisiä konsertteja muusikko-säveltäjä Timo Alakotilan kanssa.

– Timo on pitkän linjan muusikko. Hänen elämäntyönsä, sovituksensa ja soittotyylinsä ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, miltä suomalainen kansanmusiikki kuulostaa nykyisin. Timon harmoniamaailmasta, sovituksista ja sävellyksistä otetaan paljon mallia, Valtonen kertoo.

Toukokuisena keskiviikkoiltana Valtonen ja Alakotila esiintyvät Korson kirkossa.

– Soitamme konsertissa virsikirjasta tuttuja sävelmiä, kansanmusiikkisävelmiä ja omia uusia sävellyksiämme. Ne tulevat sikerminä ja kappaleet vaihtuvat limittäin ja päällekkäin, Valtonen kertoo.

Virsikirjan virsistä osa on kansansävelmiä, joiden tekijä ei ole tiedossa tai joista tiedetään vain, että sävelmä on löydetty esimerkiksi Savosta tai Skånesta.

– Niinpä nuo virsikirjan sävelmät ovat oikeassa käytössä juuri silloin, kun niitä soitetaan perinteisillä soittimilla, Valtonen toteaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi