Kastemekko periytyy antiikin Roomasta – valkoinen tunika kertoo, että Jumala peittelee hyvyydellä ja rakkaudella
Hakunilan kirkon pellavaisen kastemekon on seurakuntalainen tehnyt ja lahjoittanut yhteiseen käyttöön.

Hakunilan kirkon pellavaisen kastemekon on seurakuntalainen tehnyt ja lahjoittanut yhteiseen käyttöön.

Kastemekko periytyy antiikin Roomasta – valkoinen tunika kertoo, että Jumala peittelee hyvyydellä ja rakkaudella

Valkoinen kaapu on tavallaan kylpytakki.

Ristiäisten päivänsankari puetaan kasteen ajaksi valkoiseen kastemekkoon. Oikeastaan se ei ole mekko vaan tunika. Asu periytyy antiikin Roomasta, jossa niin miehet kuin naiset käyttivät peruspukunaan valkoista tai kermanvaaleaa tunikaa. Sen päällä käytettiin erilaisia päällysviittoja, kuten naiset ohutta pallaa ja miehet villakankaista toogaa.

Housut yleistyivät vasta 1500-luvulla. Esimerkiksi Jeesus ei tiettävästi pitänyt koskaan housuja jalassaan.

Kastepuvun kanssa samaa perua on alba eli rippikirkkoon päälle puettava kaapu ja papin valkoinen jumalanpalvelusasu. Alba on latinaa ja merkitsee valkoista.

 Antiikin Roomasta periytyvät myös kummit eli sponsorit

Kastepuvun historia palautuu lähes kahden tuhannen vuoden taakse ensimmäisiin kristillisiin seurakuntiin Roomassa. Kastettavat olivat enimmäkseen aikuisia tai kokonaisia perheitä. Kristinusko ei ollut vielä ehtinyt siirtyä sukupolvelta toiselle. Oltiin aivan alussa.

Kastaminen tapahtui upottamalla kastettava kokonaan veden alle. Tämän jälkeen hänet kuivattiin ja puettiin puhtaaseen valkeaan tunikaan merkiksi siitä, että hänet on kääritty Jumalan rakkauteen. Tavallaan kastemekko on siis kylpytakki.

Valkoinen kastepuku symboloi sitä, että Jumala peittelee meidät hyvyydellään, armollaan ja rakkaudellaan. Meidän ei tarvitse yrittää kelvata Jumalalle. Hän tuntee meidät läpikotaisin ja ympäröi meidät rakkaudellaan.

Antiikin Rooman ensimmäisistä kristillisistä seurakunnista periytyvät myös kastettavalle nimettävät kummit. He olivat kokeneempia kristittyjä, jotka johdattelivat uuden tulokkaan Valtakunnan salaisuuksiin, sisälle seurakuntaan. Kummista käytettiin latinankielistä nimeä sponsor, joka merkitsee tukijaa.

 Kastepuvun voi myös lainata kirkolta

Joissakin perheissä kastepuku kulkee perintökalleutena sukupolvelta toiselle. Se on saatettu ommella isoäidin hääpuvun laahuksesta ja sen helmaan on voitu kirjoittaa siinä kastettujen lasten nimet. Monilla on tapana julkistaa lapsen nimi juuri ristiäisissä.

Kastemekon saa myös lainaksi seurakunnasta. Monissa kirkoissa on kastemekkoja ja pienille lapsille sopivia alboja, jotka sopivat silloin, kun kastettava ei ole enää sylivauva.

Ristiäisisiin liittyy valkoisen kastepuvun lisäksi paljon muutakin symboliikkaa. Kastemaljan vesi viittaa alkumereen, jossa kaikki elämä on syntynyt silloin kun ”Jumalan henki liikkui vetten yllä”, kuten Raamatun ensimmäisellä sivulla sanotaan.

Vesi viittaa myös Raamatun kertomukseen vedenpaisumuksesta ja Nooan arkista. ”Kaikkivaltias Jumala, kasteessa sinä annat armosi tulvia ylitsemme”, sanotaan vanhassa kasterukouksessa. Kasteen vesi viittaa tietenkin myös pesemiseen: kaste puhdistaa meidät pahasta.

Ristiäisissä sytytetään myös kastekynttilä. Se muistuttaa Jeesuksesta, joka sanoi olevansa maailman valo. Hänen seuraajansa ei kulje pimeässä vaan hänellä on elämän valo.

 Jumala ei leimaa meitä millään muulla kuin rakkautensa merkillä

Sana ristiäiset tulee siitä, että kasteen yhteydessä pappi piirtää sormellaan kastettavan otsaan ja rintaan ristinmerkin. Meillä ihmisillä on paha taipumus leimata toisiamme ja määritellä toinen toisiamme noiden leimojen perusteella. Kristinuskon mukaan Jumala leimaa meidät yhdellä ainoalla merkillä, Kristuksen ristillä, ja katsoo meitä Jeesuksen rakastavin silmin.

Kasteen armo on myös katseen armoa: Jumala katsoo meitä niin kuin me katsomme lasta kastepuvussaan: hyväksyvästi, täynnä rakkautta.

Lopulta risti piirretään kristityn otsan kohdalle myös arkun päälle hiekalla. Me otamme uuden elämän vastaan ja irrotamme otteemme rakkaistamme samoissa merkeissä, Jumalan hyvyyteen luottaen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi