Jasmin Lehto löysi kirkosta rauhan paikan – hänet kastettiin 24-vuotiaana ja nyt hänen tyttärensä saa kastepäivässä kasteen
Alppilan kirkko on tuttu paikka myös Jasmin Lehdon tyttärille, Isabellalle (vas.) ja Adessalle.

Alppilan kirkko on tuttu paikka myös Jasmin Lehdon tyttärille, Isabellalle (vas.) ja Adessalle.

Jasmin Lehto löysi kirkosta rauhan paikan – hänet kastettiin 24-vuotiaana ja nyt hänen tyttärensä saa kastepäivässä kasteen

Kastepäivässä kastetaan vauvoja, taaperoita ja isompiakin lapsia aina rippikouluikään asti.

Pikkuinen Adessa Lehto täyttää pian kaksi vuotta. Ennen syntymäpäiviä hän saa kuitenkin viettää toista juhlaa: Adessa kastetaan Alppilan kirkon kastepäivässä lauantaina 3.10.

– Tässä on nyt ollut hurjasti elämänmuutoksia. Avioeron jälkeen olen ollut yksin tyttöjen kanssa, ja Adessan kastaminen vähän jäi. Se on nyt prioriteetti, jonka haluan hoitaa, kertoo Adessan äiti Jasmin Lehto.

Hänen vanhempi tyttärensä Isabella, pian kolme vuotta, on kastettu vauvana. Eikä äidin omasta kasteestakaan kovin kauan ole.

Työtehtävissä kirkossa tapahtui jotain

– Minut on kasvatettu muslimina ja olen käynyt paljon moskeijoissa. En kuitenkaan täysi-ikäisenä uskonut enää mihinkään. Opiskelin silloin mielenterveys- ja päihdetyötä ja työskentelin alalla, Jasmin Lehto kertoo Alppilan kirkon avarassa aulakahvilassa.

Psykiatrisen osaston potilaat halusivat mennä kirkkoon. Kun kukaan ei ehtinyt lähteä heidän kanssaan sinne, Jasmin lupasi mennä. Ensimmäiset kuukaudet hän vain istui penkissä ajatellen, että ”tosi mielenkiintoista, mutta ei tämä sano minulle mitään”.

Jos päässäsi on hirveä meteli, Herrahan ei tule huutamaan siihen päälle.

– Sen jälkeen tapahtui jotain. Sain kirkosta hyvää fiilistä. Laitoin puhelimeeni muistiin, mitä teen ja minne menen. Esimerkiksi Kallion kirkon iltamessuihin ehdin hyvin, ja sunnuntainakin oli tärkeää mennä messuun, Jasmin kertoo nopeasti ja eloisasti, täydellisellä suomen kielellä. Lastensa kanssa hän puhuu kurdin kieltä.

”Hyvä fiilis” syveni. Se tarkoitti rauhaa ja lohtua. Sitä, että huolet, surut ja itsesyytökset sai tuoda Herralle, jättää jonkun käsiin. Vähitellen kirkossa käyminen johti siihen, että Jasmin Lehdosta tuli kristitty 24-vuotiaana.

Alppilan kirkosta tuli kotikirkko

Lasten saaminen myllersi arjen uusiksi, ja ero teki sen toisen kerran. Nykyisin takaisin Kallioon muuttanut Jasmin käy tyttöjen kanssa usein Alppilan kirkolla, esimerkiksi perhekerhossa ja lasten perjantaissa. Edelleen hän kokee paikan lohduttavana ja vapauttavana. Hän haluaa rohkaista varsinkin kirkkoon kuuluvia, mutta myös kirkon kaukaa kiertäviä astumaan kynnyksen yli.

– Miksi et tulisi tänne hetkeksi istumaan ja rauhoittumaan, vaikka 20 minuutiksi kerran viikossa? Nyt korona-aikana varsinkin moni jää yksin kotiin. Mutta asioita ei tarvitse yksin miettiä. Lohtua ja välittäviä ihmisiä voi löytyä yllättävän läheltä.

– Jos päässäsi on hirveä meteli, Herrahan ei tule huutamaan siihen päälle. Sinun täytyy itse rauhoittua, Jasmin kuvaa kokemaansa.

 Jasmin käy tyttöjen kanssa usein Alppilan kirkolla, esimerkiksi perhekerhossa ja lasten perjantaissa.

Jasmin käy tyttöjen kanssa usein Alppilan kirkolla, esimerkiksi perhekerhossa ja lasten perjantaissa.

Suku otti muutoksen rauhallisesti

Kurdikulttuuri on yhteisöllistä, eikä uskontokaan ole niin yksityinen asia kuin perinteisesti Suomessa on ollut. Mitä perhe ja suku sanoivat, kun liityit evankelis-luterilaiseen kirkkoon?

– Perhe otti asian neutraalisti. He huomasivat, että minusta on tullut parempi ihminen. Aloin kohdata ongelmani rauhallisemmin, Jasmin kertaa kuuden vuoden takaisia tapahtumia.

Hän sanoo, että kuusi vuotta tässä on tutkittu, kuunneltu ja opittu. Ja matka jatkuu. Tulevaan Adessan kastejuhlaan on kutsuttu tädit, mummo, kummitädit ja ystäviä.

– Onneksi he suhtautuvat asiaan avomielisesti. Iso juhla olisi ihana, mutta koronatilanne pitää ottaa huomioon. Itse kaste on kuitenkin tärkein!

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi