null Kiirastorstain messussa vietetään ehtoollista ennen kuin kirkkosali pimenee – ”Ehtoollisessa tiivistyy kristinuskon hämmästyttävin piirre”, sanoo Kati Pirttimaa

Kiirastorstain ja pääsiäisyön messut kuuluvat yhteen: niissä liikutaan valosta pimeyteen ja taas valoon.

Kiirastorstain ja pääsiäisyön messut kuuluvat yhteen: niissä liikutaan valosta pimeyteen ja taas valoon.

Kiirastorstain messussa vietetään ehtoollista ennen kuin kirkkosali pimenee – ”Ehtoollisessa tiivistyy kristinuskon hämmästyttävin piirre”, sanoo Kati Pirttimaa

Ehtoollisen vietto alkoi kiirastorstain pääsiäisateriasta. Tuomasmessua vietetään Helsingissä sekä kiirastorstaina että pääsiäisyönä.

Syötyään leivänpalan Juudas lähti heti ulos. Oli yö.

Kun ehtoollista on vietetty kiirastorstain messussa, pappi lukee tämän kohdan Raamatusta ja sammuttaa yhden kolmestatoista kynttilästä alttarilla. Näin Juudas lähti.

– Sitten kun Jeesus on evankeliumitekstin mukaan vangittu ja muut opetuslapset pakenevat, sammutan yksitoista kynttilää, kertoo Tuomasmessun pappi Kati ­Pirttimaa.

Messun lopuksi kolmastoista kynttilä, suurin kaikista, jää palamaan sen merkiksi, että Jeesus vangitaan pian Getsemanessa, ja hän jää yksin. Alttarikynttilät, kukat ja ehtoollisastiat kannetaan pois. Alttari riisutaan ja siihen vaihdetaan musta alttarivaate. Soittimet vaikenevat, ja viimeinen virsi lauletaan ilman säestystä. Kun väki poistuu, kirkkosali on pimeä.

Näin toimitaan monissa paikallisseurakunnissakin, ihan kirkkokäsikirjan mukaan.

Korona-ajan pienistä ehtoollishetkistä suureen juhlaan

Tuomasyhteisö ry:n toiminnanjohtajana runsaan vuoden työskennellyt Kati Pirttimaa kokee kiirastorstain messun varsin vaikuttavana. Hän odottaa sitä erityisesti kahden koronakevään jälkeen.

– Keväällä 2020 kirkot olivat täysin kiinni. Viime pääsiäisenä lähetimme kiirastorstain Tuomasmessun suorana verkossa, ja päivällä vietettiin lukuisia hyvin pieniä ehtoollishetkiä etukäteen ilmoittautuneille. Saatoimme ottaa sisään kahdeksan ihmistä kerrallaan, Pirttimaa kertoo ensimmäisestä pääsiäisestään Tuomasmessun töissä.

Korona-aika on merkinnyt monille helsinkiläisillekin kirkossa kävijöille kahden vuoden ehtoollistaukoa. Kun jotakin otetaan pois, usein vasta silloin tajuaa sen merkittävyyden, Kati Pirttimaa miettii.

Jeesus asetti ehtoollisen pääsiäisaterialla

Kiirastorstaina Jeesus nautti viimeisen aterian ystäviensä kanssa, ja samalla tuosta pääsiäisateriasta tuli ensimmäinen ehtoollinen. Kristityt ovat viettäneet ehtoollista kaksituhatta vuotta, kuten Jeesus kehotti. Mitä ehtoollinen oikein merkitsee?

– Teologinkin on vaikea sanoilla selittää, mitä siinä tapahtuu. Ei tapahdu oikeastaan mitään, mutta silti ehtoollinen on merkittävä! Saan siitä kristityn matkalleni voimaa ja evästä, Pirttimaa kuvailee ja tarkentaa:

– Ehtoollisessa tiivistyy kristinuskon hämmästyttävin piirre: ­Jumala tuli ihmiseksi ja eli ihmisen elämän. Ehtoollinen konkretisoi sen yhä ­uudestaan leivän ja viinin kautta. Uskomme, että Jeesus on niissä aineissa läsnä.

Saan ehtoollisesta kristityn matkalleni voimaa ja evästä.

Pääsiäistä edeltävät paaston­aika ja hiljainen viikko. Tänä vuonna, kun sota tuli keskelle Eurooppaa, Kati Pirttimaan paasto on ollut ennen kaikkea rukousta rauhan puolesta.

– Minusta olisi tuntunut falskilta paastota siten, että raivaan tilaa itselleni tai luovun jostakin pienestä, vaikkapa sokerista, hän tuumii.

Hiljaisella viikolla hän lukee Raamatun dramaattisia tekstejä Jeesuksen viimeisistä päivistä ja rukoilee.

Tuomasyhteisön pappi Kati Pirttimaa pitää kiirastorstain ehtoollista erityisen merkittävänä.

Tuomasyhteisön pappi Kati Pirttimaa pitää kiirastorstain ehtoollista erityisen merkittävänä.

Kiirastorstain ja pääsiäisyön messut kuuluvat yhteen

Kiirastorstain, pitkäperjantain ja hiljaisen lauantain jälkeen koittaa riemullinen pääsiäisaamu. Kiirastorstain Tuomasmessun erottamaton vastinpari on pääsiäisyön messu, joka järjestetään nyt noin kymmenen vuoden tauon jälkeen. Sen jälkeen pidetään nyyttärijuhlat Agricolan kirkon kryptassa. Vapaaehtoisia messun toteuttajia tarvitaan sydänyölläkin paljon.

– Pääsiäisyön messu alkaa pimeässä kirkossa. Sitten pääsiäisylistyksen jälkeen valo leviää kirkkoon, tuohuksesta toiseen, ja musiikki soi jälleen, Pirttimaa kuvailee.

– Usein meiltä unohtuu, että pääsiäisaika kestää helluntaihin asti eli 40 päivää, kuten paastonaikakin ennen pääsiäistä. Voisimme viettää pääsiäistä viikkokaupalla! Nyt meillä on vähän taipumusta siihen, että murhe ja kärsimys painottuvat, ja toisen pääsiäispäivän jälkeen siirrytään turhan nopeasti arkeen.

Siksi Kati Pirttimaa toivoo tulevalta pääsiäisajalta, että kirkoissakin pidettäisiin entistä enemmän esillä kristinuskon perussanomaa: iloa, toivoa ja rakkautta.

– Kaikki on jo tehty! Siksi voimme luottaa siihen toivoon, joka kantaa vaikeuksien yli. Jopa tällaisena aikana.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: