“Mikael Agricolan kirkko on seissyt sekä kansakunnan että ihmisen elon rinnalla 90 vuoden ajan”, kertoo kirkon vs. toiminnanjohtaja Pietu Korpelainen.
Mikael Agricolan kirkossa käy sunnuntaisin ennätysmäärä väkeä – kirkolla toimii kuusi erilaista jumalanpalvelusyhteisöä
Tässä 90 vuotta täyttävässä toivon majakassa kohtaavat ihmiset ja historia. Palmusunnuntaina vietetään juhlajumalanpalvelusta ja tarjotaan kahvit tuhannelle.
Lars Sonckin suunnittelema, pelkistettyä funktionalismia edustava Mikael Agricolan kirkko valmistui maailmansotien välissä, vuonna 1935.
– Tämä kirkko nousi toivon majakaksi aikana, jolloin maailmanpoliittinen tilanne oli hyvin jännitteinen. Näen siinä yhtymäkohtia nykyaikaan, sanoo Pietu Korpelainen, Mikael Agricolan kirkon vs. toiminnanjohtaja.
– Kirkko on kuitenkin seissyt tässä 90 vuotta rinta rinnan kansakunnan kanssa läpi monenlaisten vaiheiden. Rakenteissaan se kantaa jälkiä sota-ajan pommeista, ja sen julkisivusta löytyy kranaatinsirpaleita. Kovat ajat ovat jättäneet siihen jälkiä vähän kuin arpia iholle.
– Kirkko on nähnyt myös jälleenrakentamisen ajan, taantumat ja lamat sekä kylmän sodan uhkakuvat. Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan kirkon krypta toimi syyrialaisten pakolaisten hätämajoitustilana, Korpelainen kertoo.
Tämä on ihmisten ja yhteisöjen kirkko.
Kirkko on on ollut mukana myös ihmisten elämänkaaressa erilaisissa vaiheissa. Kirkossa on vietetty niin ristiäisiä, konfirmaatioita, häitä kuin hautajaisiakin.
– Alusta asti tämä kirkko on ollut erilaisten yhteisöjen koti. Vuosikymmenien ajan rakennus on fyysisestikin tuonut yhteen ihmisiä monenlaisista taustoista ja elämäntilanteista. Tämä on ihmisten ja yhteisöjen kirkko, Korpelainen sanoo.
Katse tulevaisuudessa rakennettu kirkko
Myös Lars Sonckin suunnittelema arkkitehtuuri ja kirkon tilat ovat mahdollistaneet kirkon toimimisen ainutlaatuisena kohtaamispaikkana.
– Täällä on ollut esimerkiksi liikuntasali alusta asti. Kirkossa on pidetty myös kahvilaa, Korpelainen kertoo.
Hänen mukaansa tilojen monipuoliset käyttömahdollisuudet kertovat siitä, kuinka kirkko on ollut edellä aikaansa myös arkkitehtuuriltaan.
– Tämä kirkko rakennettiin katse tulevaisuudessa. Nykyäänkin Mikael Agricolan kirkko täyttyy elämästä. – Sunnuntaisin täällä käy jumalanpalveluksissa enemmän ihmisiä kuin missään muussa kirkossa Suomessa. Tiloissa kokoontuu säännöllisesti kuusi erilaista jumalanpalvelusyhteisöä.
Autuaita ovat rauhantekijät -juhlajumalanpalvelus
Tulevana palmusunnuntaina järjestetään Autuaita ovat rauhantekijät -juhlajumalanpalvelus kuuden kirkossa toimivan jumalanpalvelusyhteisön voimin. Mukana ovat Suomen anglikaanikirkko, nuorten Agricolamessu, Tuomasyhteisön viikkomessu, Tuomasyhteisön sunnuntaimessu, nuorten aikuisten viikkomessu ja perinteisen kaavan messu. Juhlajumalanpalvelukseen tulee elementtejä jokaisesta.
– Mikael Agricolan kirkko ja sen yhteisöt todistavat, että eri ikäiset, erilaisista lähtökohdista tulevat ja moninaisista hengellisistä yhteisöistä kodin löytäneet voivat toimia yhdessä toivon ja tulevaisuuden asialla, Korpelainen sanoo.
– Polarisoituvassa nykyajassa tällainen on merkityksellistä.
Mikael Agricolan kirkon juhlajumalanpalvelusta vietetään palmusunnuntaina 13.4. klo 12. Juhlajumalanpalveluksessa saarnaa piispa Teemu Laajasalo. Tilaisuuden päätteeksi tarjoillaan kakkukahvit.
Kirkkoon mahtuu tuhat ensimmäistä osallistujaa. Lapsille on luvassa omaa ohjelmaansa. Perheen pienimmille vanhempineen on varattu oma tila kirkon kahvilassa, johon mahtuu 50 henkeä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kiirastorstain messussa vietetään ehtoollista ennen kuin kirkkosali pimenee – ”Ehtoollisessa tiivistyy kristinuskon hämmästyttävin piirre”, sanoo Kati Pirttimaa
Hengellisyys AjankohtaistaEhtoollisen vietto alkoi kiirastorstain pääsiäisateriasta. Tuomasmessua vietetään Helsingissä sekä kiirastorstaina että pääsiäisyönä.
