Vantaalla saa laulaa juhannuksena Suvivirttä.
Kaupunkijuhannuksen voi viettää Vantaan Pyhän Laurin kirkon kupeessa omalla piknikhuovalla
Johannes Kastajan syntymäpäivän kunniaksi Pappilanpuistossa nautitaan kahvia ja pullaa ja lauletaan kesäisiä lauluja.
Tapaan pappi Katja Maidell-Taipaleen Tikkurilan kirkolla. Hän aloitti työnsä Tikkurilan seurakunnassa puolitoista vuotta sitten. Aiemmin hän on ollut siellä teologiharjoittelijana, kesäteologina ja luottamushenkilönä. Vuodesta 1991 hän on ollut Tikkurilan seurakunnan jäsen.
– Tikkurila on minulle tuttu seurakunta, mutta tietysti kirkkorakennus on uusi. Olen kyllä käynyt täällä jumalanpalveluksissa ja muissa tapahtumissa, hän kertoo.
Nyt Maidell-Taipaleen mielessä on juhannusjuhla. Hän kuuluu juhlan suunnittelutoimikuntaan. Vantaalla seurakunnat järjestävät aina yhteisen juhannusjuhlan ja sen järjestäjänä toimitaan vuorotellen. Tänä vuonna järjestäjinä ovat Rekolan ja Tikkurilan seurakunnat.
Vantaalla saa laulaa juhannuksena Suvivirttä.
Helsingin pitäjän kirkonkylän pappila on vuodelta 1856.
Juhannusjuhlassa voi ostaa makkaraa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Koivun vihreys kertoo kesän tulleen.
Pappilanpuistosta löytyy opasteita kulkijoille.
Vantaan Pyhän Laurin kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus.
Keskikesän juhla nimettiin kristilliseksi
Juhannus vie ajatukset nopeasti kansanperinteen puolelle lemmentaikoihin, kokkoihin ja saunavihtoihin. Mutta miksi juhannusta vietetään?
– Juhannus on Johannes Kastajan syntymäpäivä. Sana ”juhannus” tulee Johannes-nimestä. Raamatussa kerrotaan, että Johannes syntyi puoli vuotta ennen Jeesusta. Juhannuksena katsotaan tavallaan myös jouluun, Katja Maidell-Taipale sanoo.
Jo keskiajalla katolinen kirkko nimesi keskikesän juhlan Johannes Kastajan syntymäpäiväksi. Tuolloin kirkko pyrki poistamaan pakanallisia juhlia ja nimesi päiviä kristillisen perinteen mukaiseksi.
Keskiajalla kirkko nimesi pakanallisia juhlia kristillisen perinteen mukaiseksi.
Kuka olikaan Johannes Kastaja? Katja Maidell-Taipaleen mukaan se selviää Luukkaan evankeliumin ensimmäisestä luvusta.
– Enkeli ilmestyi Jeesuksen äidille Marialle ja kertoi, että hän tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, jonka nimeksi annetaan Jeesus. Samalla enkeli ilmoitti, että Marian vanhempi sukulaisnainen Elisabet on raskaana kuudennella kuulla.
Elisabetin lapsi oli tuleva Johannes Kastaja. Maria lähti Elisabetin luo vierailulle.
– Heidän kohtaamisestaan kerrotaan, että kun Maria tuli sinne, lapsi Elisabetin kohdussa hypähti ilosta.
– Johannes Kastaja puhui Jumalan valtakunnan tulemisesta, parannuksen tekemisestä ja siitä, että hänen jälkeensä tulee suurempi, jonka kengännauhoja hän ei edes kelpaa avaamaan. Kun Jeesuksen julkinen toiminta alkoi, Johannes kastoi hänet.
Juhannuksen syntymäpäiväsankari ei juonut väkijuomia
Ennen Marian ja Elisabetin kohtaamista Luukkaan evankeliumissa kerrotaan Johannes Kastajan isästä. Elisabet oli naimisissa pappi Sakariaan kanssa. Heillä ei ollut toiveistaan huolimatta lapsia. Sakariaalle ilmestyi enkeli kertomaan, että Elisabet synnyttää pojan, ja hänelle tulee antaa nimeksi Johannes.
– Johanneksesta sanottiin, että hän on oleva suuri Jumalan mies, joka ohjaa tottelemattomat ajattelemaan hurskaiden tavoin, eikä hän juo viiniä tai väkijuomia. Tämä kohta viittaa Vanhan testamentin nasiireihin, sanoo Maidell-Taipale raamatunkohdasta.
Nasiirit olivat askeettilupauksen tehneitä henkilöitä. He antoivat hiustensa kasvaa ja pidättäytyivät kaikesta epäpuhtaasta. Nasiirit tekivät lupauksen Jumalalle omistautumisesta määräajaksi tai eliniäksi, ja niin teki myös Johannes Kastaja.
Kesällä Vantaan Pyhän Laurin kirkossa työskentelee opas, jolta voi kysyä kirkon historiasta.
Kahvia ja pullaa makkaraa unohtamatta
Johannes Kastajan syntymäpäivää eli juhannusjuhlaa Vantaan seurakunnissa vietetään Pappilanpuistossa Helsingin Pitäjän kirkonkylässä. Puisto on historiallisessa miljöössä Pyhän Laurin kirkon vieressä. Juhlaan ovat tervetulleita kaiken ikäiset. Jos on huono ilma, juhla pidetään Pyhän Laurin kirkossa.
– Pappilanpuiston juhannusjuhla on hyvä vaihtoehto, jos on juhannuksen kaupungissa. Viime vuonna paikalla oli noin 700 vierasta. Kävijämäärä on ollut viime vuosina nousussa ja varsinkin lapsiperheet ovat löytäneet juhlan, Katja Maidell-Taipale kertoo.
Seurakunnista juhannusjuhlassa on mukana pappeja, diakoniatyöntekijöitä, kanttoreita, lastenohjaajia ja suntioita sekä joukko vapaaehtoistyöntekijöitä.
– Vapaaehtoisia tarvitaan valmistelemaan kahvitarjoilua ja kantamaan penkkejä ensin paikoilleen ja sitten pois.
– Suntiot ohjaavat liikennettä ja valvovat järjestystä. Papit ja diakoniatyöntekijät ovat juhlassa mukana ja kanttorit johtavat laulua, kertoo Maidell-Taipale.
Aaton juhla alkaa kello 14.30 ilmaisella kahvi- ja pullatarjoilulla. Varsinainen ohjelma alkaa kello 15. Maidell-Taipale kertoo, että kahvitukseen on yleensä pitkät jonot.
– Aiempina vuosina vieraat ovat kuitenkin olleet hyvällä mielellä, eivätkä ole hermostuneet odotteluun. Yhteisvastuukeräyksen hyväksi on myynnissä makkaraa kaksi euroa kappale tai kolme makkaraa viidellä eurolla.
”Juhannusjuhlaan voi ottaa mukaan jonkinlaisen istuimen, vaikka piknikhuovan tai retkituolin”, Katja Maidell-Taipale vinkkaa.
Suvivirttä saa laulaa
Juhannusjuhlan aluksi tervetuliaissanat lausuu Rekolan seurakunnan kirkkoherra Jussi Koski. Sen jälkeen lauletaan yhteislauluja. Lapset voivat saada juhannusjuhlassa kasvomaalauksen ja kokeilla, mitä onnenpyörä tarjoaa. Esiintyjänä juhlassa nähdään lasten ikisuosikki Taika-Petteri.
– Juhlaan voi ottaa mukaan jonkinlaisen istuimen, vaikka piknikhuovan tai retkituolin. Niin saa ainakin paikan. Jos paikalle tulee runsaasti väkeä, penkit eivät välttämättä riitä kaikille, Katja Maidell-Taipale vinkkaa.
– Mukaan voi ottaa myös omia eväitä. Aiemmin perheet ovatkin olleet juhannusjuhlassa samalla myös piknikillä.
Juhla päättyy kansanlaulukirkkoon. Se on jumalanpalvelus, jossa lauletaan keväisiä ja kesäisiä lauluja. Jumalanpalveluksen toimittaa pappi Jaakko Hyttinen.
– Juhannusjuhla on iloinen kesätapahtuma. Siellä ollaan ja lauletaan yhdessä. Laulamme ainakin Suvivirren. Juhlassa myös yksin juhannusta viettävä voi kokea yhteisöllisyyttä, Maidell-Taipale sanoo.
Vantaan seurakuntien juhannusjuhla pe 19.6. klo 14.30–17 Pappilanpuistossa, Kuriiritie 1, Vantaa.
Vantaan Pyhän Laurin kirkko kesällä
Vantaan Pyhän Laurin kirkko on avoinna 7. elokuuta asti seuraavasti ja paikalla on kesäopas: ma, ti ja ke klo 11–18 (heinäkuussa ke klo 11–16), to klo 11.30–18 ja pe klo 11–16.
29.6.–6.7. kirkko on avoinna ti, to ja pe klo 12–15, mutta kesäopas ei ole paikalla.
Maksuttoman kirkon opastuksen voi varata pienelle tai suurelle ryhmälle p. 050 466 4202. Opastuksen saa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Juhannus on meillä herttaisin ja sitä juhlitaan monin tavoin myös seurakunnissa
AjankohtaistaEri puolilla pääkaupunkiseutua voi suven suloisuutta juhlistaa monenmoisissa seurakuntien järjestämissä juhannustapahtumissa hyvästä seurasta, musiikista ja kesäherkuistakin nauttien.
