Keittiömystikko: Henkiset harjoitukset voivat myös ylpistää

Keittiömystikko: Henkiset harjoitukset voivat myös ylpistää

Henkisiin harjoituksiin kuuluu paljon ajatuksia siitä, miten asioiden tulisi olla ja millaisia ihmisten tulisi olla. Se voi johtaa vertailuun.

Pyyteetöntä rakkautta, palvelua, auttamista ja antautumista. Sitähän se henkinen tie on, eikö? Henkisen tien ajatellaan johtavan epäitsekkyyteen ja egon äänen hiljenemiseen, mutta käytännössä voikin käydä päinvastoin. Tuore Southamptonin yliopiston tutkimus väittää, että henkiset harjoitukset lisäävät itsekeskeisyyttä ja itsensä korostamista. Artikkeli Mind-Body Practices and the Self: Yoga and Meditation do not quiet the Ego, but instead Boost Self-Enhancement julkaistiin Psychological Science -julkaisussa kesäkuussa 2018. Se tarjoaa herkullisia näkökulmia itsensä kehittäjille, ja kehittäjistä.

Saksassa toteutetussa tutkimuksessa seurattiin 93 joogaoppilasta 15 viikon ajan ja 162 meditaation harjoittajaa neljän viikon ajan. Tutkimuksen tekijät kiinnostuivat ristiriidasta: minkä tahansa taidon harjoittamisesta seuraa yleensä lisääntynyttä keskittymistä itseen, mutta entä joogan ja meditaation kohdalla? Näiden on arveltu ylläpitävän hyvinvointia ja vähentävän itsekeskeisyyttä.

Tutkittavien käsityksiä heistä itsestään selvitettiin väittämien avulla (esim."Minut tullaan tuntemaan hyvistä teoistani", "Olen keskimääräistä parempi keskittymään") ja verrattiin verrokkiryhmään. Tulokset olivat selviä: mielen- ja kehonharjoittajien keskittyminen itseen, ja sen myötä itsekorostus, oli suurempaa. Siis suuremmat luulot tai parempi käsitys itsestä! Hypoteesi egon hiljenemisestä ei pitänyt tämän tutkimuksen mukaan paikkaansa.

Omaan katsomukseen sopivia henkisiä harjoituksia kannattaa ehdottomasti toteuttaa, kunhan pitää jalat maassa.

Jos et ole joogi tai meditoija, saatoit ylpistyä tässä kohtaa. Jos taas olet, tunsit ehkä vastustuksen heräävän, ja mietit, että asiaan vaikuttaa myös harjoittamisen kesto ja syvyys. Tietysti! Ja juuri näin ego toimii. Se vertailee, tuomitsee, arvioi, alentuu tai ylentää – erottelee itsen muista tavalla tai toisella. Se on mestari nimenomaan itseen keskittymisessä, sillä se on sen tehtävä. Ego pitää huolen siitä, että valvomme etuamme, emmekä jää elämän selviytymispelissä toisten jalkoihin.

Henkiseen tieheen kuuluu paljon ideaaleja, ajatuksia siitä, miten asioiden ja ihmisten tulisi olla. Siksi tien kulkija on erityisen altis egon vertailulle. Kuka onkaan paras, parempi, parhain? Usein kyse on hienovaraisesta, ääneen lausumattomasta itsensä paremmaksi tekemisestä ja oikeassa olemisesta - henkisestä ylpistymisestä. Piirre on helpompi huomata toisissa, mutta lähes jokainen on syyllistynyt siihen. Ehkä uskontojen väliset sodatkin syttyvät tässä maaperässä.

Ego voi majailla laupean katseen ja eleen takana, tai siinä tavassa, jolla henkisen ala- tai valtakulttuurin tähti ottaa yleisönsä. Kyse voi olla omaa ääntään rakastavasta saarnaajasta, kulmakunnan kauneimmasta jumalattaresta, suvereenista tietäjästä tai toiset kadotukseen tuomitsevasta pelastuneesta. Kenestä vaan. Suojassa tältä egon toimintatavalta ei ole meistä kukaan, ei myöskään mikään katsomus.

Omaan katsomukseen sopivia henkisiä harjoituksia kannattaa ehdottomasti toteuttaa, kunhan pitää jalat maassa. Henkisen tien päämääränä on oman ja toisten arvon oivaltava ihmisyys, ei erityistävä erillisyys. Ehkä kannattaisikin harjoittaa tavallisuutta?

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi