Kenellä on varaa asua Helsingissä? – diakoniatyössä maksetaan vuokrarästejä
Diakoniatyössä törmätään asumisen kalleuteen päivittäin.

Diakoniatyössä törmätään asumisen kalleuteen päivittäin.

Kenellä on varaa asua Helsingissä? – diakoniatyössä maksetaan vuokrarästejä

Helsingissä on 57 000 pienituloista ruokakuntaa, jotka saavat yleistä asumistukea Kelalta. Kuilu hyväksyttävän kattovuokran ja todellisten asumiskulujen välillä kasvaa kalliissa pääkaupungissa.

Mervi Haaranen on työtön ja asuu Herttoniemessä kaksiossa, jonka vuokra on 1050 euroa kuukaudessa.

– Se on järjetön vuokra. Kela painaa päälle, että pitäisi muuttaa halvempaan, mutta mistä saan sellaisen? Minulle tarjottiin ortodoksisen kirkon kautta 200 euroa halvempaa asuntoa, mutta Kela kielsi ottamasta sitä vastaan, Haaranen kertoi. Syynä oli vuokran korkeus.

Helsinkiläisten asumisen kalleutta pohdittiin Kelan pääkonttorissa Helsingissä 30.10. Kirkon ja Kelan järjestämässä tilaisuudessa oli niin diakoniatyöntekijöitä, vuokra-asujia, Kelan väkeä kuin kirkon luottamushenkilöitäkin. D-areenaksi kutsutussa tilaisuudessa oli tarkoitus keskustelun lisäksi vaikuttaa konkreettisesti ongelmien syihin. Pääkaupunkiseudulla se oli ensimmäinen laatuaan. 

Mervi Haaranen säästää rahaa vuokraan käymällä Myllypuron ruokajakelussa, eikä siellä käyminen hävetä häntä. 58-vuotiaana hän tietää, ettei ole enää ”hottis työmarkkinoilla”. Hänen mielestään Kelan kattovuokria pitäisi nostaa.

– Näillä rajoilla on melko mahdotonta saada asuntoa, vaikka olen erityiskiireellisenä hakijana kaupungin asuntojonossa. Kaikki alueet käyvät, olen valmis muuttamaan.

Vuokra voi olla liian kallis työssäkäyvälle

Noin 57 000 pienituloista helsinkiläistä ruokakuntaa saa yleistä asumistukea. Tämän lisäksi Kela tukee asumista eläkeläisten asumistuen, sotilasavustuksen ja toimeentulotuen kautta. Pieni joukko opiskelijoita saa vielä opintotuen asumislisää. vaikka pääosin opiskelijat ovat siirtyneet yleisen asumistuen piiriin. Myös toimeentulotuessa asumiskulut ovat suurin yksittäinen menoerä, jota tuetaan. Kela voi maksaa erityyppisiä asumistukia suoraan vuokranantajalle, jos näin on sovittu.

Tukea saavista ruokakunnista lähes 19 000 on opiskelijatalouksia.

Helsingin vuokrat ovat nousseet niin korkeiksi, että Kelan soveltama enimmäisasumismeno, johon tukea voi saada, on jäänyt auttamatta jälkeen. Tämä näkyy myös diakoniatyöntekijöiden vastaanotolla.

Toisaalta kasvavassa pääkaupungissa näkyy kohtaanto-ongelma: ihmisillä ei ole varaa vuokrata asuntoa Helsingistä, vaikka töitä olisi. Helsingin väkiluvun arvioidaan ylittävän 700 000 asukasta seitsemän vuoden kuluttua.

Helsingissä vuokra-asunnon löytäminen on lähes mahdotonta, jos luottotiedot ovat menneet.

- Asuttamistoiminnan koordinaattori Ulla Hännikäinen

Kelan johtava taloustutkija Signe Jauhiainen on laskenut yleistä asumistukea saavien helsinkiläisten asumiskuluja. Yksin asuva maksaa Helsingissä keskimäärin 616 euroa, pariskunta 817 euroa ja yksinhuoltaja 962 euroa.

Useimpien yksinasuvien vuokra ylittää laissa säädetyn enimmäismenon, sillä tukea saa korkeintaan 508 euron vuokraan. Jos vuokra on tätä korkeampi, tukea kyllä maksetaan, mutta se lasketaan 508 euron vuokran mukaan. 67 prosenttia helsinkiläisistä yksinasuvista tuensaajista kuuluu tähän ryhmään.

Kirkon rahastot maksavat vuokrarästejä

Asuttamistoiminnan koordinaattori Ulla Hännikäinen kertoi, että Helsingin seurakuntien diakoniatyössä tehdään varsin paljon asumissosiaalista työtä. Neljännes kirkon diakoniarahaston avustuspäätöksistä menee asumisen kuluihin, Helsingin kriisirahaston päätöksistä lähes puolet. Rahassa Helsingin osuus on melkein 35 000 euroa.

– Valtaosa diakonian asiakkaista hakee taloudellista apua. Helsingissä vuokra-asunnon löytäminen on lähes mahdotonta, jos luottotiedot ovat menneet. Siksi kirkko haluaa tukea asumista ennakolta maksamalla vuokrarästejä. Jos kaikki yhteiskunnan tuet on haettu, kirkko voi auttaa.

Vuonna 2017 seurakunnat alkoivat järjestää päihteetöntä hätämajoitusta Hermannin diakoniatalolla. Sen käyttöaste on ollut 68–98 prosenttia, vaikka myös Hietaniemen majoitus on ollut käytössä.

– Lisäksi 14 asunnotonta on saanut erityisdiakonian kautta tukiasunnon tänä vuonna. Nämä toimet ovat kuitenkin vain laastareita, jotka eivät vaikuta juurisyihin, Hännikäinen tähdensi.

Kehitysehdotuksia viedään eteenpäin

Puolet iltapäivästä käytettiin ryhmäkeskusteluihin, joissa etsittiin konkreettisia ratkaisuehdotuksia helsinkiläisten asumisen kalleuteen. Ehdotuksia viedään eteenpäin kaupunginvaltuutetuille, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenille sekä yhteisen kirkkovaltuuston jäsenille.

– Diakoniassa on usein havaittu, että kallis asuminen tuottaa ihmisille vaikeuksia. Tähän on pystyttävä vaikuttamaan, linjasi Helsingin diakonian päällikkö Kirsi Rantala.

– Lähes jokaisen kysymyksen kohdalla ryhmissä nostettiin esille yhteisöllisyys, Rantala havaitsi.

Asumistoiveissa nousivat esiin vuokratalojen yhteiset tilat ja koneet, mikä osaltaan keventää asumiskustannuksia. Kimppa-asumisen helpottamista ehdotettiin myös.

Selkeä kehitysehdotus oli myös se, että asumisneuvontaa saisi yhdeltä luukulta. Neuvonnan tarkoitus on asunnottomuuden ennalta ehkäisy.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi