Kuvalähde: Istock
Diakoniatyöntekijät nostivat esiin akuutin ongelman: pääkaupunkiseudulta ei löydy tarpeeksi asuntoja, jotka olisivat Kelan mukaan kohtuuhintaisia
Toimeentulotuessa määritellään myös kohtuulliset asumiskulut. Kriteerit täyttävän kodin löytäminen on kuitenkin vaikeaa varsinkin monelle toimeentulotuen saajalle.
Osa toimeentulotukea saavista sai alkuvuodesta Kelalta kehotuksen etsiä edullisempi asunto, sillä nykyinen koti ei ole Kelan kriteereiden mukaan kohtuuhintainen. Mikäli he eivät muuta tai kykene osoittamaan etsivänsä aktiivisesti halvempaa asuntoa, Kela ei myönnä enää tukea siihen vuokran osaan, joka ylittää toimeentulotuen kuntakohtaisen asumismenon rajan. Tämä johtaa siihen, että toimeentulotuki pienenee.
Jotkut tällaisessa tilanteessa olevat ihmiset ovat kääntyneet diakoniatyöntekijöiden puoleen selvittääkseen, mitä on tehtävissä. Helsingin ja Vantaan johtavat diakoniatyöntekijät nostivat ongelman esiin yhdessä laaditussa mielipidekirjoituksessa, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 19. maaliskuuta.
– Lyhyen ajan sisällä meihin otti yhteyttä useita asiakkaita, jotka miettivät mitä tehdä, kun toimeentulotuki pienenee vuokran kohtuullistamispäätöksen vuoksi, mutta edullisempaa asuntoa ei löydy, Tikkurilan seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti kertoo.
Asunnon etsiminen on hankalaa, jos voimavarat ovat vähissä
Ilmiö on tuttu myös Helsingin puolella Malmin seurakunnassa, vaikka mitään erityistä piikkiä tällaisissa tapauksissa ei ole alkuvuodesta ollut.
– Ilmiö on näkynyt meillä jo pidemmän aikaa. Kohtuuhintaista asuntoa on vaikea löytää, Malmin seurakunnan diakoniajohtaja Elina Leppihalme toteaa.
Jos voimavarat ovat heikot, Kelan vaatimus asunnon vaihtamisesta voi tuntua ylivoimaiselta.
- Saara Huhanantti
Kun asiakas ottaa yhteyttä seurakunnan diakoniatyöntekijään tällaisessa tilanteessa, hän saa ensinnäkin apua vaihtoehtojen kartoittamiseen.
– Usein katsotaan, mitkä kaikki asuntohakemukset ovat voimassa ja mihin niitä voisi vielä laittaa. Annamme myös tarvittaessa apua hakemusten täyttämiseen. Jos voimavarat ovat heikot, Kelan vaatimus asunnon vaihtamisesta voi tuntua ylivoimaiselta, Saara Huhanantti kertoo.
Se, miten ihmistä autetaan, riippuu myös siitä, missä vaiheessa hän ottaa yhteyttä.
– Jos kohtuullistamispäätös on jo tehty ja toimeentulotukea on leikattu vaikka 150 eurolla, se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakas joutuu miettimään, maksaako laskut vai ostaako ruokaa. Kertaluonteisesti voimme auttaa vaikka ruokarahassa, mutta emme pitkäaikaisesti, Saara Huhanantti sanoo.
Kannanoton laatineet diakoniatyöntekijät toivovat, että Kela käyttäisi nykyistä enemmän tapauskohtaista harkintaa.
– Asumismenot ovat karanneet korkeiksi. Rajat täytyy tietysti olla siinä, mikä katsotaan kohtuuhintaiseksi asumiseksi, mutta toimeentulotuen saajilla on usein muutenkin rankka tilanne. Voi olla elämänmuutoksia, kuten sairautta tai työttömyyttä, Leppihalme sanoo.
– Kaupunki on paras kohtuuhintaisten asuntojen tarjoaja, mutta jonot ovat pitkät. Joskus asunto järjestyy vasta todellisen asunnottomuusuhan kautta.
Toimeentulotuen saajista osa on myös velkaantuneita tai heillä voi olla esimerkiksi vuokrarästejä. Se taas johtaa siihen, että ainakaan yksityiseltä vuokranantajalta kotia ei ole helppo saada.
Kelan etuuspäällikön Marja-Leena Valkosen mukaan ohjeistus asumiskulujen hyväksymisessä ei ole muuttunut ja tapauskohtaista harkintaa toimeentulotuen myöntämisessä kyllä käytetään.
– Asiakasta kuullaan esimerkiksi siinä, että onko hänellä vaikkapa terveydellisiä tai lapsen koulunkäyntiin liittyviä syitä asua juuri siinä asunnossa, jonka kulut ovat suuremmat kuin kohtuullisiksi katsotut asumismenot. Tiedämme, että tilanne pääkaupunkiseudulla on haastava, Valkonen sanoo.
Kohtuuhintaisen asumisen rajoja tarkistetaan vuosittain
Kelan nykyisten kriteerien mukaan kohtuuhintaiseksi katsotaan Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa asunto, jonka kustannukset ovat yhden henkilön kotitaloudessa 694 euroa, kahden henkilön kotitaloudessa 844 euroa ja kolmen henkilön kotitaloudessa 964 euroa kuukaudessa. Tämä summa sisältää vuokran ja lämmitysmenot. Lisäksi asumismenoina huomioidaan erikseen maksettavat vesi-, taloussähkö- ja kotivakuutusmaksu.
Saara Huhanantin mukaan tällaisia asuntoja kyllä on, mutta ei tarpeeksi.
– Pelkästään toimeentulotukea saavia yhden hengen kotitalouksia on Helsingissä yli 18 000. Kelan kohtuullisen asumisen kriteereihin sopivia yksiöitä oli Oikotie-palvelussa vapaana 159.
Kelan etuuspäällikön Marja-Leena Valkosen mukaan toimeentulotuessa hyväksyttäviä asumiskustannusten kuntakohtaisia rajoja tarkastellaan vuosittain.
– Esimerkiksi keskimääräinen kahden henkilön kotitalouden vuokra vuonna 2019 oli 860 euroa, joten tuo 844 euron kohtuullisen asumismenon raja on melko lähellä tätä.
Jos kohtuullisiksi katsottujen asumiskulujen raja ylittyy vain vähän, siihen ei takerruta.
– Jos asiakkaan asumiskustannukset ylittävät kohtuullisen asumismenojen rajan noin viidellä prosentilla, asiakasta ei ohjata hakemaan edullisempaa asuntoa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kohoavat asumiskustannukset koettelevat monen taloutta – vuokravelkatilanteita selvitellään sekä diakoniatyössä että sosiaalityössä
AjankohtaistaKun vuokrarästejä kasaantuu, tärkeintä olisi, ettei lamaannu, sanoo Vuosaaren johtava diakoniatyöntekijä Tuula Mäkinen.
