Olipa kerran hyvinvointivaltio – sitten yksinhuoltaja osti lapsilleen ruokaa asumistuella, sai häädön ja menetti hiuksetkin

Olipa kerran hyvinvointivaltio – sitten yksinhuoltaja osti lapsilleen ruokaa asumistuella, sai häädön ja menetti hiuksetkin

Kolme tositarinaa kertoo, mistä kaikesta suomalaiset köyhät tinkivät ja miten he sinnittelevät päivästä toiseen. Diabeetikko testasi, että pysyy kolme kuukautta hengissä ilman insuliinia.

Hyvinvointivaltiossa nimeltä Suomi koetaan joka päivä puutetta ruoasta. Moni lapsi piilottelee koulussa sitä, että hänen perheensä on köyhä. Asunnottomia on tuhansia. Sairaat joutuvat valitsemaan, minkä lääkkeen jättävät ostamatta. Tästä kertovat seuraavat kolme tositarinaa.

”Voisinpa viedä lapseni pizzalle”

Noin 120 000 suomalaislasta elää köyhässä perheessä. Itähelsinkiläisellä Jennillä, 43, on kaksi lasta, toinen aikuisuuden kynnyksellä, toinen vielä peruskoulussa. Heillä on normaalit ikäistensä haaveet, joita Jenni ei pysty toteuttamaan.

– Nuorempi lapseni häpeää tilannettamme ja on vihainen minulle. Kavereilla on kunnon viikkorahat, hyvät asunnot, merkkivaatteita ja ulkomaanmatkoja. Jos voisin edes viedä heidät joskus pizzalle ilman, että joudun miettimään, miten pärjäämme loppukuun, olisin onnellinen, Jenni sanoo.

Jennin tilanteeseen on monta syytä. Moni ikävä asia on vaikuttanut toisiinsa.

Kun rahaa oli nolla euroa ja lapsella nälkä, menin diakoniavastaanotolle. Sieltä saatu apu oli taivaan lahja, Jenni sanoo.

Kun rahaa oli nolla euroa ja lapsella nälkä, menin diakoniavastaanotolle. Sieltä saatu apu oli taivaan lahja, Jenni sanoo.

– Tämä ei ole tapahtunut yhdessä yössä eikä yhdessä päivässä. Nyt minulla on ensi kertaa vuosiin toivoa, kun saan järjesteltyä velkani kaupungin juuri myöntämän sosiaalisen luoton avulla. Työpaikka minulla on kaupan alalla, pienipalkkainen mutta säännöllinen. On pakko luottaa, että asiat muuttuvat.

Lapsiperheköyhissä on runsaasti yksinhuoltajia. Myös Jennillä on takanaan ero parisuhteesta, uusi suhde ja senkin päättyminen eroon. Uusperheessä kaikki näytti hyvältä, kunnes mies joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Osapäivätyötä tehneellä Jennillä oli velkaa jo entuudestaan, ja sitä kertyi lisää.

Sitten toiselle lapsista tuli vaikeuksia koulussa, ja tilanne johti äidin järkytykseksi huostaanottoon. Nyt nuorella on vakava päihdeongelma.

Minulla oli ollut tilanteestamme niin hirveä stressi, että masennuin ja hiukset lähtivät päästä.
– Yksinhuoltaja Jenni, 43

Perhe hajosi ja menetti asuntonsa. Välillä Jenni teki kahta osa-aikaista työtä selvitäkseen entisistä ja uusista veloista, joita hän otti, koska oli pakko ja koska hän uskoi selviävänsä niistä. Ei selvinnyt. Hän joutui käyttämään asumistukea ruoan ostamiseen lapsille.

– Muuten ei olisi ollut rahaa edes ruokaan. Se oli silti paha virhe. Vaikka niitä rästejä ei ollut paljon, saimme häädön ja elimme tuttujen nurkissa. Jo sitä ennen minulla oli ollut tilanteestamme niin hirveä stressi, että masennuin ja hiukset lähtivät päästä.

Asunnottomaksi päätyminen teki elämästä erityisen raskaan varsinkin, kun Jenniltä olivat menneet luottotiedot. Lopulta löytyi vuokranantaja, joka kuunteli Jenniä, tutki luottotiedot ja vuokrasi asunnon, koska luotti Jenniin.

Nyt Jenni on jotenkin selviytynyt sosiaalitoimen, lastensuojelun, sukulaisten ja kirkon tuella.

– Lastensuojelu on maksanut nuoremman lapseni harrastuksen. Sosiaalitoimesta olisin voinut jossain tilanteessa saada enemmänkin tukea, mutten jaksanut korjata laskelmien virheitä. Seurakunnan diakonian tuella olen saanut rahaa ruokaan ja kerran myös vuokrarästiin. Se on ollut taivaan lahja.

Jenni esiintyy peitenimellä.

Juhlapyhät ja lomat ovat erityisen hankalia

Vuosaaren seurakunnan diakoniatyöntekijä Pinja Niemi kertoo kohtaavansa työssään paljon köyhyyttä, paljon lapsiperheitä ja heidän joukossaan paljon yksinhuoltajia.

– On surullista, miten köyhyys ja eriarvoisuus ovat juuri nousukauden aikana lisääntyneet. Näen elämänkohtaloita, joita kuunnellessa sydän särkyy. On nälkää ja puutetta ihan tavallista asioista, kuten talvivaatteista.

– Jos esimerkiksi köyhästä kodista löytyy luteita ja kaikki huonekalut menevät uusiksi, niin sohvaa ei sosiaalitoimessa pidetä elämän kannalta välttämättömänä. Miten sitten kutsut ketään käymään? Köyhyys hävettää ja kaventaa ihmissuhteita.

Niemi kertoo perheestä, jolla ei ollut varaa ostaa lapsille pääsiäismunia. Toisen perheen nuori ei halunnut mennä kouluun, koska perheellä ei ollut rahaa koulukirjoihin, ja koulussa hänelle sanottiin, että ilman kirjoja on turha osallistua tunneille.

Pitkään ajattelin, että Oivariinista en tingi. Sitten oli pakko siirtyä rasvaan, joka maksaa 29 senttiä, kertoo Jenni.

Pitkään ajattelin, että Oivariinista en tingi. Sitten oli pakko siirtyä rasvaan, joka maksaa 29 senttiä, kertoo Jenni.

– Juhlapyhät ja loma-ajat ovat köyhissä perheissä erityisen vaikeita ja stressaavia. Myös lasten kavereiden syntymäpäivät ovat hankalia, kun ei ole varaa ostaa kavereille lahjoja, Niemi selvittää.

Diakonia antaa henkistä tukea ja apua käytännön asioiden hoitamisessa. Niemi on yhteydessä Kelaan asiakkaidensa kanssa viikoittain. Lasten harrastuksiin hän hakee apua Tukikummeista. Diakonian omat avustusrahat ovat pieniä. Silti niistäkin on suuri apu, kun rahat ovat kerta kaikkiaan lopussa.

Niemi on sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi nostaa etuuksien tasoa ja kohdentaa tulonsiirtoja ja palveluita niitä tarvitseville.

– Pitäisi tukea lasten harrastuksia, etteivät lapset syrjäydy. Pitäisi pitää huolta kansalaistaidoista, että ihmiset tietäisivät oikeuksistaan. Pitäisi huomata, että pätkä- ja silpputyöllä elävät voivat olla köyhiä. Ja pitäisi pitää huolta koulutuksesta ja taata toisen asteen koulutuksen ilmaisuus, hän listaa.

Asunto, ruokaa vai lääkkeitä?

Valoisa asunto Vantaalla ei anna viitettä siitä, millaisessa ahdingossa pitkäaikaissairas Seppo, 68, elää.

Jatkuva stressi toimeentulosta on heikentänyt terveyttä entisestään. Sepolla on todettu diabetes, uniapnea ja verenpainetauti.

– En olisi varmaan hengissä ilman tuota laitetta, Seppo sanoo ja osoittaa happilaitetta. Se on ollut käytössä 15 vuotta.

Olin kolme kuukautta ilman insuliinia ja verenpainelääkitystä.
– Eläkeläinen Seppo, 68

Uniapnea on hoidossa. Muita sairauksiaan Seppo ei ole kyennyt hoitamaan asiaankuuluvalla tavalla.

– Olin kolme kuukautta ilman insuliinia ja verenpainelääkitystä. Kolmen kuukauden satsi olisi maksanut 70 euroa, mutta siihen minulla ei ollut varaa. Lopulta menin syömään puuroa diakonissan kanssa, ja sieltä se diakonissa vei minut heti apteekkiin, osti lääkkeet ja antoi vielä kassillisen ruokaa mukaan, Seppo kertoo.

– Viiden kuukauden vuokrat ovat maksamatta, ja minut häädetään parin viikon kuluttua. Sähkötkin meinattiin katkaista maksamattomien laskujen takia. Olen pyytänyt itselleni edunvalvojaa, mutta en ole saanut. Pyörät alkavat Vantaan kaupungilla pyöriä vasta nyt, kun ollaan tässä pisteessä, Seppo hymähtää.

Asuntoasia on vienyt yöunet.

– Kyllä häätö sen verran ahdistaa. Minulla on kolmenlaisia unilääkkeitä, mutta käytän vain melatoniinia joskus. Toistaiseksi polla ei ole ruvennut heittämään, ainakaan omasta mielestäni.

Taloudellinen ahdinko ei ole saanut Seppoa eristäytymään. Hän sanoo lopullisen höperyyden tulevan siitä, jos alkaa möllöttää kämpässään.

Taloudellinen ahdinko ei ole saanut Seppoa eristäytymään. Hän sanoo lopullisen höperyyden tulevan siitä, jos alkaa möllöttää kämpässään.

Sepon mielenterveyden pelastus ovat sosiaaliset suhteet ja valoisa elämänasenne.

– Olen kova höpöttämään ja vietän aikaa ihmisten seurassa. Muuten tulisin hulluksi. Vapaa-aikana käyn kaverin mökillä, soutelen ja käyn salilla. Lopullinen höperyys siitä tulisi, jos alkaisin täällä kämpässä möllöttää.

Laajasta ystäväpiiristä huolimatta juuri kukaan ei ole selvillä Sepon todellisesta tilanteesta.

– Kavereiden aivoja en halua omilla vaikeuksillani mädättää, Seppo tuhahtaa.

Lääkkeen käyttämättömyys pahentaa sairauden oireita

Julkinen terveydenhoitokin on tuottanut Sepolle hankaluuksia.

– Viimeksi lääkäri ei ymmärtänyt juuri sanaakaan suomea. Varmasti hän on ihan pätevä, mutta kielimuuri on iso ongelma, Seppo sanoo.

Samanlaisia asiakaskokemuksia on kantautunut myös Hakunilan seurakunnan diakoniatyöntekijän Kati Pyykön korviin.

– Pienituloisen on käytettävä julkisen terveydenhuollon palveluita, joihin voi joutua odottamaan kauan. Sitten voi olla, ettei lääkäri kielimuurin takia ymmärrä, mikä potilasta vaivaa. Potilas saattaa mennä todella huonoon kuntoon, ennen kuin löydetään oikea diagnoosi, Pyykkö kertoo.

Lääkäri Satu Korhonen törmää päivittäin siihen, ettei potilas kykene hoitamaan itseään asianmukaisesti rahaongelmien takia.

– Joissakin sairauksissa, kuten astmassa, voi lääkkeen käyttämättömyys pahentaa nopeastikin sairauden oireita. Psyykkisissä sairauksissa taas lääkityksen lopettaminen yhtäkkiä voi oireiden pahentumisen lisäksi aiheuttaa hankalia vieroitusoireita.

Ruoka vai lääkkeet, siinä monen sairaan pienituloisen ongelma.

Ruoka vai lääkkeet, siinä monen sairaan pienituloisen ongelma.

Korhonen on huolissaan myös verenpainetautia ja diabetestä sairastavista.

– Hoitamaton tai puutteellisesti hoidettu verenpainetauti on riskitekijä vakaville komplikaatioille, kuten aivoinfarktille ja aivoverenvuodolle sekä sepelvaltimotaudille. Huonossa tasapainossa oleva diabetes altistaa muun muassa sepelvaltimotaudille.

– Valitettavasti useat potilaat ovat joutuneet kieltäytymään tehokkaimmista lääkityksistä taloudellisista syistä. Tällöin lääkkeet valitaan halvemmista vaihtoehdoista. On sääli, että paras mahdollinen hoito ei ole kaikkien ulottuvilla, Korhonen sanoo.

Noin 34 500:lla yli 65-vuotiaalla on maksuhäiriömerkintä

Sepon ahdinko alkoi, kun hän jäi eläkkeelle kesällä 2018 ja tulot putosivat. Eläke on verottomana noin 2 500 euroa kuukaudessa.

– Muuten pärjäisin hyvin, mutta kun on velkaa. Töissä ollessani paikkasin velkaa velalla ja pystyin hoitamaan lyhennykset. Eläkkeellä se ei enää onnistu, Seppo huokaa.

Sepon velkaantumista pohjusti avioero lasten äidistä sekä myöhempi ero toisesta parisuhteesta. Seppo ei ole ongelmineen yksin. Eläkeikäisten maksuhäiriöiden määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Tällä hetkellä noin 34 500:lla yli 65-vuotiaalla on maksuhäiriömerkintä.

Vuokraan Sepolta kuluu 950 euroa kuukaudessa, ja Vantaalla yksinasuvan vuokrasta huomioidaan toimeentulotuessa menona 694 euroa. Siitä ylimenevä osuus on asiakkaan kontolla. Pääkaupunkiseudulla ei juuri ole halpoja asuntoja tarjolla.

– Voisin muuttaa minne tahansa, mutta lapset ja lapsenlapset asuvat pääkaupunkiseudulla. Meillä on hyvin läheiset välit, Seppo kuvailee.

Lisäksi ulosotto vie tililtä 700 euroa joka kuukausi.

Diakoniatyöntekijän avulla Seppo on saanut haetuksi toimeentulotukea, jota heltisi 146 euroa kahden kuukauden ajalle. Seppo koki koko prosessin nöyryyttävänä ja turhauttavana.

Nyt Seppo on hakeutumassa velkasaneeraukseen.

Juttua viimeisteltäessä Seppo soittaa ja kertoo ilouutiset: häätö on saatu perutuksi. Aikaa häätöön on soittohetkellä enää muutama päivä. Seppo kertoo valvoneensa yön, mutta äänestä kuultaa helpotus.

Työtön on heittopussi

Köyhyys ei ole pahinta Tuulahannele Halseyn, 61, työttömyydessä. Pahinta on menettää oman elämänsä ohjakset.

– Työttömällä pitää olla joka asiaan TE-toimiston lupa, muuten menettää kaikki tulonsa. Aktiivimalli oli leikata päivärahaani, joten hakeuduin omaehtoisesti opiskelemaan. En tosin tiedä, hyväksyykö TE-toimisto nämä opinnot aktiivisuudeksi.

Tuulahannele kokee, että nykyinen malli nujertaa ja nöyryyttää työtöntä.

– Työttömyys menee ihon alle. Minusta tuntuu, että Kela ja TE-toimisto eivät auta vaan rankaisevat joka asiasta. Kun näen, että Kelasta tai TE-toimistosta on tullut kirje, joudun lähtemään luontoon rauhoittumaan. Niin ahdistavaksi koen asioimisen näiden laitosten kanssa.

Työttömyys menee ihon alle, sanoo pitkäaikaistyötön Tuulahannele Halsey.

Työttömyys menee ihon alle, sanoo pitkäaikaistyötön Tuulahannele Halsey.

Ammattiliittonsa viimeisen päivärahasuorituksen Tuulahannele sai tammikuun lopussa.

– Kelassa sanottiin, että summa huomioidaan tulona kahdeksi kuukaudeksi eteenpäin. Kännykkäni hajosi, ja se oli ainoa laite, jolla pääsin nettiin. Kela myönsi minulle 59 euroa kännykän hankkimista varten. Mutta eihän sillä saa älypuhelinta – ja kaikki asiointi tapahtuu netin kautta, eikä minulla ole tietokonetta.

– Nyt saan työmarkkinatukea nettona 32,40 euroa päivässä. Asunnon vuokra on 745 euroa, ja asumistukea tulee 340 euroa kuukaudessa.

– Eihän minulle jää elämiseen juuri mitään.

Mies vaati minulta rahaa, ja lopulta olin milloin sairaalassa, milloin turvakodissa.
– Työtön Tuulahannele Halsey, 61

Tuulahannele uskoo, että valtaosa työttömistä haluaa työllistyä.

–Tavallinen suomalainen haluaa yrittää parhaansa mukaan olla hyödyksi. Tällainen kyttääminen ja nöyryyttäminen on aivan kohtuutonta. Kela ja TE-toimisto harjoittavat suoranaista mielivaltaa työttömien ja sairaiden ihmisten suhteen.

Työttömälle velkajärjestely on kuin vankila

Rahavaikeudet alkoivat yllättävällä tavalla: Tuulahannele kohtasi vuonna 2008 elämänsä miehen. Tai ihanalta jenkkimies ainakin aluksi vaikutti. Yhteiselo muuttui nopeasti aivan muuksi.

– Mies vaati minulta rahaa, ja lopulta olin milloin sairaalassa, milloin turvakodissa, Tuulahannele kertoo.

Avioliitto ajautui eroon, mutta Tuulahannele oli sotkenut raha-asiansa onnettoman liittonsa myötä.

Maaliskuussa hän hankkiutui velkajärjestelyyn, mutta ei siitä taivas auennut. Ulosotossa on tällä hetkellä 15 000 euroa.

Tuulahannele kertoo, että velkajärjestelyn ehtojen mukaan hän ei saa ansaita vuodessa enempää kuin tuhat euroa. Muuten velkojat voivat vaatia velkajärjestelyn purkamista.

– Työttömälle velkajärjestely on kuin vankila. Jouduin sitoutumaan viideksi vuodeksi ihan täysin, eikä tämä systeemi jousta yhtään. Velkajärjestelyssä auttanut talousneuvoja tähdensi moneen otteeseen, ettei omin päin pidä mennä tekemään mitään.

Kelan käsittelyajat ovat tolkuttoman pitkiä

Toukokuun puolivälissä Tuulahannelella on jälleen edessään stressaava hetki. Tuolloin on määrä käydä aktivointisuunnitelma uudelleen läpi TYP-keskuksessa. TYP-palveluiden idea on tarjota moniammatillista tukea yhdessä paikassa asiakkaille, joilla on monitahoisia haasteita.

Suomalainen perusturva ei riitä elämiseen, sanoo Tuulahannele Halsey.

Suomalainen perusturva ei riitä elämiseen, sanoo Tuulahannele Halsey.

–Tähän mennessä en ole vielä tavannutkaan ainoatakaan TE-toimiston virkailijaa. Siitä huolimatta minulle on laadittu velvoittava aktivointisuunnitelma, Tuulahannele kertoo.

Hänen mukaansa suomalainen perusturva ei riitä elämiseen.

–Leipäjonot saataisiin häivytettyä, jos Kelan toiminta saataisiin jotenkin raiteilleen. Suomi on saanut ulkomaita myöten moitteita siitä, että perusturva on riittämätön.

Lisäksi koko etuusjärjestelmä on joustamaton ja mutkikas.

– Hukkaamme koko ajan suuren potentiaalin, kun koulutettuja ihmisiä viruu tyhjän panttina – eikä se ole heidän vikansa, Tuulahannele toteaa.

– Kukaan ei uskalla ottaa vastaan osa-aikatyötä, koska se merkitsee joko tukien menettämistä tai niiden viivästymistä. Kelan käsittelyajat ovat tolkuttoman pitkiä, ja jollakin on ihmisen sekin aika elettävä.

Järjestelmä syrjii työttömiä

Loppuvuodesta 2018 julkistettu raportti paljastaa, että viranomaiset eivät tunnista Suomen 600 000:ta pitkäaikaistyötöntä tai osatyökykyistä. Heille kuuluvat palvelut toteutuvat sattumanvaraisesti tai jäävät kokonaan toteutumatta.

Työttömiksi työnhakijoiksi on kirjattu noin 27 000 pitkäaikaistyötöntä, jotka ovat todellisuudessa työkyvyttömiä.

Koko järjestelmä on raportin mukaan lannistava ja passivoiva. ”Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on hyvin pirstaleinen eikä se kannusta työllistymiseen eikä osallisuuteen. Monialaisten palveluiden yhteensovittamista edellyttävää vastuuta ei ole kenelläkään”, raportissa todetaan.

Järjestelmässä on selvästi syrjiviä piirteitä. ”Työttömät ovat tällä hetkellä syrjässä työkykypalveluista, etuuksista ja osallisuudesta”, kuuluu selvityksen tehneiden työ- ja elinkeinoministeriön johtajan Tuija Oivon ja lääketieteen tohtorin Raija Kerättären arvio.

Oivon ja Kerättären mukaan ongelma on niin valtava, että se vaatii yli hallituskausien menevän työkykyohjelman.

Lähde: Tuija Oivo ja Raija Kerätär: Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet. Selvityshenkilöiden raportti. Sosiaali- ja terveysministeriö

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi