Kenen puolelle kirkko asettui vuonna 1918? Ajankohtaista teologiassa -sarjassa käsitellään sisällissotaa
Sisällisota kiinnosti raamatuntutkija Niko Huttusta niin paljon, että hän kirjoitti aiheesta kirjan Raamatullinen sota.

Sisällisota kiinnosti raamatuntutkija Niko Huttusta niin paljon, että hän kirjoitti aiheesta kirjan Raamatullinen sota.

Kenen puolelle kirkko asettui vuonna 1918? Ajankohtaista teologiassa -sarjassa käsitellään sisällissotaa

Niko Huttusta alkoi kiinnostaa, miten Paavalin esivaltaopetusta tulkittiin sisällissodan aikaan.

Niko Huttunen, olet eksegeetti eli raamatuntutkija. Mikä sai sinut kiinnostumaan sisällissodan tapahtumista?

– Olen aina ollut kiinnostunut historiasta. Väitöskirjaa tehdessäni jouduin perehtymään Paavalin esivaltaopetukseen. Tiesin sen olevan keskeinen luterilaisuudessa ja ryhdyin miettimään, miten sitä tulkittiin sisällissodan aikana. Rupesin kerämäämään materiaalia, ja siitä se paisui lopulta kirjaksi, jonka nimi on Raamatullinen sota.

Asettuiko kirkko kannattamaan jompaakumpaa osapuolta vuoden 1918 sisällisodassa?

– Jos kirkolla tarkoitetaan sen työntekijöitä, kirkko asettui joko valkoiselle puolelle tai yritti säilyä sivussa. Vain poikkeustapauksissa työntekijät asettuivat punaisten puolelle tai tunsivat sympatiaa heitä kohtaan. Asetelmaan vaikutti se, että periaatteellisella tasolla punaisten hallinto suhtautui kirkkoon ja uskontoon nihkeästi. Jos kirkolla taas tarkoitetaan sen jäseniä, kirkko jakautui molemmille puolille.

Mitä näkökulmia aiot käsitellä 15.11. Auroran kappelin illassa?

– Käyn läpi neljä Raamatun teemaa, jotka nousivat keskeiseen asemaan sisällissodan aikana. Ensimmäinen on apokalyptiikka, joka yllättäen oli hyvin keskeinen. Se ilmeni useina versioina, osin maallistuneessakin muodossa. Muina teemoina ovat esivaltaopetus, silmä silmästä -periaate sekä uhriajatus.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi