Ketola: Nyt puhuu Alastalon salissa -teoksen raskautta korostavan liioittelun uhri
Kirja sisältää kyllä melkoista tajunnanvirtaa, mutta se on vienyt minut täysin mukanaan.
Pidin pitkään lompakossani Helsingin Sanomissa muinoin julkaistua listaa, johon oli kysytty Helsingin yliopiston professoreilta ja opiskelijoilta samojen 20 kirjan lukemista. Professorien listan kaksi ensimmäistä olivat Tuntematon sotilas ja Seitsemän veljestä, opiskelijoilla samat, mutta toisessa järjestyksessä.
20 kirjan joukosta puuttui kuitenkin yksi, jota nykyään pidetään yhtenä suomalaisen romaanitaiteen merkittävimmistä teoksista: Volter Kilven Alastalon salissa.
Viime kesänä lähisuvun juhannusaattopöydässä tuli jotenkin puhetta Kilven teoksesta ja myös James Joycen Odysseus-teoksesta, joka muuten oli Hesarin listassa. Veljeni kanssa päätimme lukea seuraavaan juhannukseen mennessä ainakin toisen.
Hieman meille naureskeltiin tyyliin ”tuskin tulee onnistumaan”. Täytyy tunnustaa, että olin siihen asti ollut Kilven teoksen raskautta ja vaikealukuisuutta korostavan liioittelun uhri.
Teoksessa kustavilaiset merenkävijät ovat kokoontuneet puhumaan sijoittamisesta Alastalon isännän parkkilaivaan.
Vähänpä tiesin. Alastalon salissa sisältää kyllä melkoista tajunnanvirtaa, henkilöiden ajatusten ja tuntemusten perinpohjaista kuvailua, eikä kirja ole omiaan sellaiselle, joka kaipaa kirjaltaan romantiikkaa tai suoraviivaista toimintaa. Kirja on kuitenkin vienyt mukanaan, ja pokkariversion yli 800 sivusta on runsaassa viikossa jo puolet luettu. Teoksessa kustavilaiset merenkävijät ovat kokoontuneet puhumaan sijoittamisesta Alastalon isännän parkkilaivaan.
Volter Kilven kieli on kiehtovaa, jos kohta lukija joutuukin tarkistamaan erikoisia sanoja ikään kuin vieraskielistä teosta lukisi. Puksprööti, helvari, retari… Tarkistamisessa on ollut hyvänä apuna Espoon Kippareiden merislangisanasto. Tutuksi ovat tulleet mastomäärältään erilaiset purjealukset, kuten jahti, kaljaasi, priki ja parkki.
Silmiinpistävä piirre Kilven teoksessa on se, että viittauksia Raamatun henkilöihin ja tapahtumiin esiintyy tiuhaan. Niitä on jopa niin usein, että Raamattua tuntematon lukija on kirjan kanssa normaalia enemmän ulalla. Mutta niin on monien muidenkin merkittävien suomalaisten romaanien laita.
Kirjoittaja on juuriltaan eteläpohjalainen, mutta lehvästöltään helsinkiläinen kirkkohistorian dosentti.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ketola: 60-vuotissyntymäpäivät yllättivät – miten olen yhtäkkiä jo tässä kohdassa elämääni?
PuheenvuorotVäitin syntymäpäivilläni, että tuntuu suunnilleen samalta kuin eilen. Se ei ole totta.