Tv-jumalanpalvelusten katsojamäärät nousivat kymmenillä tuhansilla – ”Suomalaisten tarve hengellisiin sisältöihin on kasvanut”, sanoo ohjelmapäällikkö Kimmo Saares
Palaute poikkeusajan televisiojumalanpalveluksista on ollut pääosin hyvää, sanoo ohjelmapäällikkö Kimmo Saares.

Palaute poikkeusajan televisiojumalanpalveluksista on ollut pääosin hyvää, sanoo ohjelmapäällikkö Kimmo Saares.

Tv-jumalanpalvelusten katsojamäärät nousivat kymmenillä tuhansilla – ”Suomalaisten tarve hengellisiin sisältöihin on kasvanut”, sanoo ohjelmapäällikkö Kimmo Saares

Jumalanpalvelusten katsojaluvuissa on kevään aikana ollut harvinaisia yli 200 000 katsojan piikkejä.

Hartauksien suosio kasvaa ihmisten joutuessa perimmäisten kysymysten äärelle, kertoo evankelis-luterilaisen kirkon viestinnän ohjelmapäällikkö Kimmo Saares. Näin on hänen mukaansa myös epidemia-aikana, kun ihmisillä on huoli omasta ja läheistensä terveydestä.

– Tuntuu että korona-aikana suomalaisten tarve hengellisiin sisältöihin on kasvanut. Erityisesti tämä tarve näkyy televisiojumalanpalveluksien suosiossa, Saares kertoo.

Vuoden 2020 keväänä televisiojumalanpalvelukset ovat keränneet kymmeniä tuhansia katsojia enemmän vuoden 2019 vastaaviin lukuihin verrattuna. Katsojaluvuissa on kevään aikana ollut harvinaisia yli 200 000 katsojan piikkejä. Katsojissa on paljon sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät tavallisesti käy kirkossa.

Yleisradio ja evankelis-luterilainen kirkko päättivät lisätä televisiojumalanpalvelustensa määrää.

Poikkeustilan alussa Yleisradio ja evankelis-luterilainen kirkko päättivät lisätä televisiojumalanpalvelustensa määrää. Samalla Yle varasi oman ulkotuotantonsa pelkästään uutisten käyttöön, mikä esti jumalanpalvelusten välittämisen kirkoista. Tämän vuoksi kevään televisiojumalanpalvelukset toteutettiin suureksi osaksi Mediapoliksen studiolla Tampereella. Näin syntyi uusi formaatti: Studiokirkko.

Studiossa kuvatuissa jumalanpalveluksissa ei koronarajoitusten vuoksi ole yleisöä, ja jumalanpalveluksen toteuttajat osoittavat puheensa tai laulunsa suoraan kameralle. Katsekontakti esimerkiksi papin ja katsojan välillä luo osaltaan läsnäolon tunnetta ja mahdollisesti lisää Saareksen mukaan formaatin suosiota.

– Pakkotilanteen kautta saimme oivalluksia televisiojumalanpalveluksen kehittämiseen. Pohdimme esimerkiksi, voisiko saarnaajan vahvaa katsekontaktia kameraan lisätä koronatilanteen jälkeenkin, Saares sanoo.

Televisiojumalanpalveluksilla on aina ollut joukko uskollisia katselijoita.

– Kirkko on näin läsnä ihmisten todellisuudessa. Parhaassa tapauksessa televisiojumalanpalvelus höylää myös kotikirkon kynnystä matalammaksi: se voi motivoida ihmisiä osallistumaan oman lähiseurakuntansa jumalanpalveluksiin. Voisi sanoa, että radion ja tv:n äärellä kokoontuvat Suomen suurimmat seurakunnat, Saares kertoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi