Luetaan yhdessä -verkoston suomen kielen kurssilla Sellon kirjastossa on kynnys matalalla. Mukaan saa tulla milloin ehtii ja lapset saa ottaa mukaan. Jokainen saa yksilöllistä opetusta, sillä paikalla on useita vapaaehtoisia opettajia.
Tällä kielikurssilla kuunnellaan naisia, joiden yhteinen tavoite on kotoutua Suomeen
Luetaan yhdessä -verkoston suomen kielen kurssille ovat tervetulleita kaiken tasoiset. Jokainen saa yksilöllistä opetusta, mutta samalla ryhmä tarjoaa yhteenkuuluvuutta ja ystäviä.
Luetaan yhdessä -verkoston suomen kielen kurssilla Sellon kirjastossa Espoossa on kynnys matalalla. Mukaan saa tulla milloin ehtii, lapset saa ottaa mukaan ja lähtötaso voi olla mitä tahansa lukutaidottomasta professoriin. Jokainen saa yksilöllistä opetusta, sillä paikalla on useita vapaaehtoisia opettajia.
– Kun melkein jokaiselle on oma opettaja, voi asettaa tavoitteeksi sen, mitä juuri tietty oppilas tarvitsee, ryhmän johtajana toimiva Traute Stude sanoo. Hän on eläkkeellä oleva kieltenopettaja.
Hän on eläkkeellä oleva kieltenopettaja, kuten moni muukin opettajista. Täällä häntä innostaa se, että myös opettaja saa oppia jatkuvasti uutta. Kansainvälisyys on lähellä sydäntä jo suvun perintönä:
– Sukuni on aikoinaan tullut Suomeen Viron kautta Saksasta ja integroitunut hyvin, hän kertoo.
Stude kiteyttää kurssin idean kolmeen sanaan: yhteisöllisyys, yksilöllisyys ja tavoitteet.
Ohjelma alkaa yhteisellä osuudella, jonka pitää yksi opettajista, tällä kertaa Liisa Nevalainen.
– Mikä viikonpäivä nyt on? hän kysyy.
Moni osaa vastata suomeksi. Nevalainen jatkaa päivämääriin, kunnes vastaan tulee viides helmikuuta, J.L. Runebergin päivä. Kuka hän oli?
Kielen ohella opitaan suomalaista kulttuuria. Runebergin kirjoittaman Maamme-laulun kautta päästään pohtimaan sellaisia sanoja kuin kansallislaulu ja synnyinmaa.
Tavoitteena erityisesti naisten kotoutuminen
Luetaan yhdessä -toiminta alkoi vuonna 2004, ja verkostoa hallinnoi Suomen Akateemisten Naisten liitto. Tavoitteena on auttaa maahanmuuttajien, erityisesti naisten, kotoutumista. Arkielämään liittyvä puhetaito ja ryhmien tarjoama yhteisö toimivat ovena suomalaiseen yhteiskuntaan.
Leppävaaran seurakunta on muutaman vuoden ajan tehnyt yhteistyötä verkoston kanssa.
– Haluamme tukea tätä. Näin voimme myös kohdata espoolaisia seurakunnan tilojen ulkopuolella, kansainvälisen työn sihteeri Martta Nurmi sanoo.
Nurmi on ryhmässä yhtenä opettajista. Hänen kanssaan opiskelee Lama, joka haluaa kertoa vain etunimensä. Lama on ollut Suomessa kaksi vuotta miehensä ja lastensa kanssa.
– Minulla on neljä lasta. Kaikki ovat koulussa, vanhin on lukiossa, hän osaa kertoa selkeällä suomella.
Sanojen yhdistäminen lauseiksi tuntuu hänestä vielä hankalalta, mutta taito lisääntyy nopeasti. Lama tulee Sellon kirjastoon opiskelemaan kolmesti viikossa. Kielikahvila on maanantaina ja torstaina ja kielikurssi keskiviikkona.
Tavoitteena on päästä opiskelemaan ja töihin.
– Haluan olla lastenhoitaja, Lama sanoo.
Syyrialainen Huda Alnajjar saa opastusta eläkkäällä olevalta kieltenopettajalta Liisa Nevalaiselta.
Shakkimestari kaipaa ystävää
Toisen pöydän äärellä Syyriasta kotoisin oleva Huda Alnajjar keskittyy opettajansa kanssa jo vaativampaan kielioppiin. Alnajjar on asunut Suomessa kolme vuotta miehensä ja kahden lapsensa kanssa. Hän puhuu suomea nopeasti ja innokkaasti.
– Haluan mennä elämässä eteenpäin. Opin kieltä, kun opiskelin koulunkäyntiavustajaksi. Nyt olen työharjoittelussa, hän kertoo.
Hänellä on jo takanaan monipuolinen työelämä ja hallussa kieli, joka on kaikkialla sama: shakki.
– Syyriassa tein ensin töitä kemian alalla ja sitten opiskelin shakkivalmentajaksi ja työskentelin Dubaissa.
Peliseuraa on jo löytynyt shakkikerhosta, eikä se ole Huda Alnajjarin ainoa harrastus: hän pitää kalastuksesta ja urheilusta. Suomen talvessa hän on ehtinyt pilkille ja hiihtämään.
Myös tämä kurssi on hänelle tärkeä, eikä pelkästään kielen vuoksi.
– Olen oppinut paljon uusia sanoja ja ääntämistä. Enkä halua istua kotona ilman ystäviä.
Samaa ajattelevat opettajatkin: tärkeää on ihmisiin tutustuminen.
Liisa Nevalainen näyttää kiitoskirjeen ystävältään, aiemmalta opiskelijalta. Boliviasta kotoisin oleva Maria Luise Hovila kirjoittaa: "Teidän avullanne emme opi vain kieltä, vaan opimme myös ymmärtämään suomalaisia, suomalaista kulttuuria ja elämää – ennen kaikkea tunnemme olevamme tervetulleita osaksi tätä maata."
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Arja Yli-Hemmo opettaa suomen kieltä maahanmuuttajille – ”Tämä on antoisa vapaaehtoistyö”
AjankohtaistaSeurakunnan vapaaehtoiset auttavat maahanmuuttajia kotoutumaan opettamalla heille suomen kieltä ja käytännön asioita.
