Kirkon Ulkomaanavun puheenjohtaja Tarja Kantola.
Kirkon Ulkomaanavun puheenjohtaja Tarja Kantola tapaa pääsihteeri António Guterresin – YK tiivistää yhteistyötä uskopohjaisten järjestöjen kanssa
YK pitää uskopohjaisia järjestöjä tärkeinä kumppaneina ihmisoikeus- ja rauhantyössä. Kirkon Ulkomaanavun puheenjohtaja Tarja Kantola kutsuttiin siksi New Yorkiin.
Suomessa ei aina muisteta ja tajuta sitä, miten merkittävä rooli uskonnoilla on maailmalla. YK:ssa tämä on viime vuosina oivallettu. Niinpä maailmanjärjestö on tiivistänyt yhteistyötään uskontopohjaisten järjestöjen kanssa. YK:ssa toimii Uskonnot ja kestävä kehitys- työryhmä, jonka uskontopohjaisen neuvoston toiseksi puheenjohtajaksi nimitettiin syksyllä Kirkon Ulkomaanavun puheenjohtaja Tarja Kantola.
Kantola oli viime viikolla Ugandassa esittelemässä suomalaisille kirkkoherroille kirkon Ulkomaanavun työtä Etelä-Sudanista maahan tulleiden pakolaisten parissa. Ulkomaanapu rakentaa ja pyörittää siellä UNICEFin tuella kouluja, jotka auttavat 70 000 lasta – sekä pakolaisia että paikallisia.
Kesken matkan Kantola sai yhteydenoton YK:sta. Pääsihteeri António Guterres kutsui Kantolan tapaamiseen New Yorkiin 14. helmikuuta. Vaikka Ulkomaanapu on YK:ssa tunnettu ja arvostettu järjestö, ei pääsihteerin tapaaminen ole ihan jokapäiväistä puuhaa.
– Olen viisaampi tapaamisen jälkeen, mutta minulla on sellainen ennakkotieto, että Guterres on hyvin kiinnostunut yhteistyöstä uskontopohjaisten järjestöjen kanssa. Ne ovat hänelle tuttuja hänen aiemmasta tehtävästään YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n johtajana, kertoo Kantola.
Pentikäinen teki Ulkomaanavun tunnetuksi
Uskontopohjaisessa neuvostossa on mukana monenlaisia järjestöjä ja toimijoita eri kirkoista ja uskonnoista. Viestejä Kantolalle tulee milloin Canterburyn arkkipiispan edustajalta Iso-Britanniasta milloin Luterilaiselta maailmanliitolta tai Intiasta hindujärjestöiltä. Mukana on 32 toimijaa. Neuvoston johtokunta kokoontui joulukuussa ja lähetti pääsihteerille kirjeen, johon vastauksena tuli kutsu.
Kantolan mukaan YK haluaa uskontopohjaisten toimijoiden tukea saavuttaakseen kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteitaan erityisesti rauhanvälityksessä ja ihmisoikeuksissa. Kantola arvioi, että vasta toimintansa aloittaneen neuvoston ja YK:n ensimmäinen hanke liittyy siihen, että YK:n lasten oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta.
Siihen tässä työssä tähdätään, että uskonnot olisivat mieluummin konfliktien ratkaisijoita kuin aiheuttajia.
– Tarja Kantola
Kirkon ulkomaanavun toimivapaalla oleva toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen ehti olla kolmen vuoden ajan Uskontojen ja perinteisten rauhanvälittäjien verkoston johtajana, mutta luovutti tämän tehtävän keväällä Mohamed Elsanousille. Elsanousi ja verkosto ovat KUA:n yhteistyökumppaneita, ja Pentikäisen tekemä työ on luonut pohjaa sille, että Kirkon Ulkomaanapu tunnetaan.
Eri taustoista tulevien järjestöjen tapaamisissa ja niiden tekemässä rauhantyössä tarvitaan Kantolan mukaan diplomatiaa ja usein pitää tyytyä ensin pieniin edistysaskeliin.
Uskonnot ovat konfliktien taustalla mutta myös osa ratkaisua
Tarkoittaako tämä sitä, että keskitytään vain positiivisiin asioihin eikä oteta esille negatiivisia tai vaikeita asioita? Esimerkiksi sitä, että uskonnoilla on erilaisia tulkintoja esimerkiksi uskonnonvapaudesta ja niiden nimissä tehdään maailmalla monenlaisia ihmisoikeusloukkauksia?
– Kun olen tähän hommaan suostunut, niin en voi ajatella, että työtä tehtäisiin niin, ettei kenenkään varpaille astuta, Tarja Kantola sanoo.
– Pitää ehdottomasti tunnustaa, että uskonnot ovat mukana ihmisoikeusloukkauksissa ja konflikteissa myös kärsimystä aiheuttamassa, ja puuttua tähän. Siihen tässä työssä tähdätään, että uskonnot olisivat mieluummin konfliktien ratkaisijoita kuin aiheuttajia. Tähän niillä on paljon potentiaalia. Uskopohjaisilla avustusjärjestöillä on todella iso rooli pakolaisten auttamisessa ja kehitysyhteistyössä – siksi YK on niistä kiinnostunut, sanoo Kantola.
– Jos ensin otetaan agendalle lasten oikeuksien sopimus, niin erityisesti tyttöjen ja naisten oikeudet ovat vaikeita asioita monessa maailman maassa. Juuri siksi niistä pitää puhua, hän jatkaa.
Kuka?
Kirkon Ulkomaanavun hallituksen puheenjohtaja Tarja Kantola aloitti tehtävässään tammikuussa 2015.
Kantolalla on pitkä kokemus sekä kansalaisjärjestöistä että kirkon luottamustehtävistä. Hän on ollut Kirkon Ulkomaanavun hallituksessa vuodesta 2005. Lisäksi hän on yksi Naisten Pankin perustajajäsenistä.
Ennen Kirkon Ulkomaanapua Kantola teki pitkän uran ulkoministeriössä ja toimi ulkoministeri Erkki Tuomiojan erityisavustajana. Kantola on edistänyt ihmisoikeuksia muun muassa ihmisoikeusasian neuvottelukunnan puheenjohtajana. Hän on toiminut useissa kansalaisjärjestöissä, kuten Solidaarisuudessa, Pelastakaa Lapsissa ja Suomen Pakolaisavussa. Hän WISE Wider Security Networkin puheenjohtaja.
YK:n uskonnot ja kehitys –työryhmän uskontopohjaisen neuvoston toiseksi puheenjohtajaksi hänet nimitettiin viime vuoden syyskuussa. Toisena puheenjohtajana toimii Faisal Bin Muaammar, joka on saudiarabialaisen uskontojen ja kulttuurien välisen keskustelun keskuksen (KAICIID) pääsihteeri.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kristillisen rauhanliikkeen palkinto myönnettiin costaricalaiselle YK-diplomaatille työstä ydinaseita vastaan
AjankohtaistaSuomen kristillinen rauhanliike pitää Elayne Whyte Gómezin työtä ydinaseita vastaan historiallisen tärkeänä.
.jpg)