Kirja ei ole katoamassa mihinkään
Kulttuurihenkeä. Sakari Laiho toteaa kustantamoiden julkaisevan myös huonommin kaupaksi käyvää kirjallisuutta, koska päällimmäisenä ei ole tehdä isoja voittoja. Kuva: Jani Laukkanen

Kulttuurihenkeä. Sakari Laiho toteaa kustantamoiden julkaisevan myös huonommin kaupaksi käyvää kirjallisuutta, koska päällimmäisenä ei ole tehdä isoja voittoja. Kuva: Jani Laukkanen

Kirja ei ole katoamassa mihinkään

Tieto kirjan kuolemasta on ennenaikainen. Suomessa julkaistaan toiseksi eniten kirjoja asukasta kohden maailmassa, ja niitä myydään lähes entiseen tahtiin.

Vuoden 2015 syyskuun lopussa kirjakauppojen kirjamyynti oli viisi prosenttia edellisvuotta jäljessä. Joulumyynnin arveltiin kuitenkin tasoittavan tilannetta, sillä sen osuus on ollut yleensä merkittävä. Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola vahvistaa, että juuri näin kävi.

– Kirjoja myytiin jo isänpäivänä hyvin, mutta joulunajan myynti nousi jopa parempiin lukuihin kuin vuonna 2014. Kaiken kaikkiaan kirjoja myytiin viime vuonna lähes saman verran kuin edellisvuonna.

Suomessa myydään pohjoismaisten dekkareiden ohella paljon kotimaista kaunokirjallisuutta.

– Suomalaiset ovat vaativia lukijoita. He haluavat lukea laadukasta kirjallisuutta, joka osaa luotsata suomalaista sielunmaisemaa, Jaakkola kertoo.

Huonoin menekki on runokirjoilla ja suppeaan alaan liittyvillä tietokirjoilla. Sen sijaan tietokirjoihin luettavat elämäkerrat ja keittokirjat menevät hyvin kaupaksi.

Osa suomalaisista esimerkiksi haluaa lukea runoutta, joten olisi sääli, jos sitä ei julkaistaisi. Sitä paitsi monista runoilijoista on tullut myöhemmin merkittäviä proosakirjailijoita.
– Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho

Sähkökirjojen osuus kirjamyynnistä oli vain noin yksi prosentti. Sähkökirja ei ole lyönyt läpi Suomessa, kuten taas esimerkiksi Isossa Britanniassa sen osuus on yli 10 prosenttia kirjamyynnistä.

– Sähkökirjojen osuus kasvaa tulevaisuudessa erityisesti oppikirjoissa. Kunnat hakevat tällä tavalla säästöä, sanoo Jaakkola.

– Nuoret ovat kuitenkin joissakin asioissa suunnattoman konservatiivisia. Yleensä ne nuoret, jotka harrastavat lukemista, haluavat lukea oikeaa kirjaa.

Sähkökirjalla korkea vero

Katriina Jaakkolan kanssa samoilla linjoilla on Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho. Kirja voi hyvin, mistä kertoo sekin, että Suomessa ja Tanskassa julkaistaan Islannin jälkeen toiseksi eniten kirjoja asukasta kohden maailmassa.

– Suomalaisista noin 77 prosenttia ostaa vähintään yhden kirjan vuodessa, ja kirjastosta lainataan vuodessa keskimäärin yli 20 teosta per capita, Laiho selvittää.

– Kirjojen myynti on kyllä laskenut vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen, mutta se on lasten leikkiä esimerkiksi lehtien myynnin vähenemisen rinnalla.

Näkyvissä on ollut merkkejä siitä, että nuoret ovat jakaantumassa kahteen ryhmään: niihin, jotka lukevat paljon, ja niihin, jotka eivät lue yhtään.
– Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola

Jaakkolasta poiketen Laiho arvelee, että sähkökirjan etenemisen estää korkea 24 prosentin arvonlisävero. Hän uskoo, että kun tämä epäkohta saadaan korjattua EU:n tasolla kuntoon, lisää se samalla yleistä kirjamyyntiä.

– Verotuksen vuoksi kustantajat eivät juuri mainosta sähkökirjoja. Jo nyt suurimmasta osasta julkaistuista kirjoista tehdään kuitenkin myös sähköinen versio. Sähkökirjoja siis löytyy runsaasti, jos niitä haluaa lukea.

Osa nuorista lukee paljon

Kirjan kuolemaa on ennustettu siitä lähtien, kun keksittiin ensimmäiset tekniset laitteet. Katriina Jaakkola uskoo, että kirja vetää tulevaisuudessakin, vaikka erityisesti nuorten lukeminen on ollut 2010-luvulla laskussa.

– Näkyvissä on ollut merkkejä siitä, että nuoret ovat jakaantumassa kahteen ryhmään: niihin, jotka lukevat paljon, ja niihin, jotka eivät lue yhtään. Osalla nuorista tietysti voi käydä niin, että lukeminen jää joksikin ajaksi, kunnes kirjat taas löytyvät uudestaan.

Lastenkirjallisuus lähti pari vuotta sitten uuteen nousuun, minkä saivat aikaan Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjat ja muut uusien tekijöiden lastenkirjat. Jaakkolasta onkin merkillistä, että tutkimuksen mukaan Suomessa luetaan lapsille iltasatuja keskimääräistä vähemmän kuin muualla Euroopassa.

– Vanhempia pitäisi herätellä tässä asiassa, sillä iltalukemisessa on tärkeää läheisyys, ja sen on myös todettu kehittävän lapsen sanavarastoa. Kieli on ajattelun väline, ja hyvä äidinkielen taito on tärkeää kaikille, jotka haluavat pärjätä kansainvälistymisen keskellä.

Katriina Jaakkolan mukaan suomalaiset ovat vaativia lukijoita, jotka haluavat lukea laadukasta kaunokirjallisuutta. Kuva: Jani Laukkanen

 

Kaikki kirjallisuus tärkeää

Kirjan tulevaisuus on Sakari Laihon mielestä paljon kiinni juuri siitä, miten lapset ja nuoret saadaan innostetuksi lukemaan. Se on jatkuva työsarka, jossa koti, koulu ja kirjasto ovat tärkeässä asemassa.

Kustantamot sijoittavat tulevaisuuteen julkaisemalla uusien kykyjen esikoisromaaneja, vaikka ne eivät useinkaan myy hyvin.

– Kirjojen ennakkomyynti kirjakauppoihin sanelee paljolti painosmäärät. Toisaalta se, että teoksesta on otettu viides painos, voi olla täysin tyhjä käsite. Nykyinen painotekniikka nimittäin mahdollistaa pienetkin jatkopainokset, Laiho sanoo.

Erittäin harva kirjailija pääsee bestseller-lukuihin. Parina viime vuotena yli 100 000 kappaleeseen ovat yltäneet vain Matti Remes ja Laila Hirvisaari.

Kustantamot julkaisevat myös jatkuvasti kirjallisuutta, josta aiheutuu niille vain tappiota. Laiho toteaa tämän kertovan kustantamoiden kulttuurihengestä.

– Ison kustantajan brändiin kuuluu yleensä kaikki kirjallisuus, koska se tekee siitä uskottavan. Kyse on oman alan tarkasta hallinnasta. Kustannusalalla ei ole päällimmäisenä tehdä isojen voittojen bisnestä.

– Osa suomalaisista esimerkiksi haluaa lukea runoutta, joten olisi sääli, jos sitä ei julkaistaisi. Sitä paitsi monista runoilijoista on tullut myöhemmin merkittäviä proosakirjailijoita.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: