Saamelaiset kirkossa -hankkeen päätösjumalanpalveluksen ristisaattue Turun tuomiokirkossa 8.5.2025.
Kirkko esitti virallisen anteeksipyynnön saamelaisille – ”Saamen kielen ja kulttuurin näkyminen ja kuuluminen kirkossa ei ole itsestäänselvyys”, sanoo saamelaispappi Mari Valjakka
Arkkipiispa Tapio Luoma esitti anteeksipyynnön Saamelaiset kirkossa -hankkeen päätösjumalanpalveluksessa Turun tuomiokirkossa.
Evankelis-luterilainen kirkko on esittänyt anteeksipyynnön saamelaisille. Anteeksipyynnön kirkon ja sen kaikkien piispojen puolesta esitti arkkipiispa Tapio Luoma Saamelaiset kirkossa -hankkeen päätösjumalanpalveluksessa Turun tuomiokirkossa 8. toukokuuta. Tilaisuuteen osallistui myös saamelaiskäräjien puheenjohtajisto.
Arkkipiispa totesi puheessaan, että kirkon kyvyttömyys toimia kristillisten arvojen mukaisesti on näkynyt sen suhteessa saamelaisiin.
– Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei ole kunnioittanut saamelaisten kansallista identiteettiä ja kulttuuria. Osallistumalla valtion ja yhteiskuntamme toimiin olemme osaltamme tukeneet saamelaisten valtaväestöön sulauttamista ja heidän kielensä ja kulttuurinsa tukahduttamista. Olemme toimineet tavoilla, jotka ovat saaneet saamelaiset piilottelemaan ja jopa häpeämään omaa kulttuuriaan ja identiteettiään.
Arkkipiispa Luoma sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että kirkko on aidosti kasvanut tietoisuuteen osuudestaan niihin saamelaisten kaltoinkohteluihin, jotka ovat tulleet esiin Saamelaiset kirkossa -hankkeen ja sitä edeltävän työskentelyn yhteydessä.
– Saamelaiset kirkossa -hanke on ollut merkittävä askel ja panostus tällä katumuksen ja sovinnon teon polulla. Kirkossa on tehty saamelaisten työntekijöiden ja yhteisön tuella aktiivisesti työtä sen eteen, että menneisyyden väärinkäytökset ja rakenteelliset synnit ja myös tämän hetken epäkohdat saatettaisiin päivänvaloon.
Arkkipiispa Tapio Luoma ja Saamelaiset kirkossa -hankkeen projektikoordinaattori, pappi Mari Valjakka.
Saamelaisten kokemuksia on kuultu
Vuonna 2012 Oulun silloinen piispa Samuel Salmi esitti anteeksipyynnön saamelaisille ja toi esiin muun muassa sen, että kirkko salli 1930-luvulla saamelaisten hautapaikkojen avaamisen antropologisia tutkimuksia varten.
Saamelaiset kirkossa -hankkeen projektikoordinaattorin, pappi Mari Valjakan mukaan Salmen anteeksipyyntö avasi monta ovea kirkon saamelaistyölle ja saamelaisille kirkossa. Sen jälkeen sovinnontyö on jatkunut. Saamelaiset kirkossa -hankkeessa kuultiin, miten saamelaiset ovat kokeneet menneisyyden ja nykyisyyden kirkossa.
– Kokemukset ovat lisänneet ymmärrystämme siitä, että meillä on monia haavoja kirkon ja saamelaisten välisissä suhteissa ja työtä on vielä paljon. Vaikka tehtyä ei saa tekemättömäksi, niin uskon, että tämän kaltainen sovinnonele kertoo siitä, että kirkko on valmis tunnustamaan vääryydet ja huolehtimaan siitä, että vastaavaa ei tarvitse kokea enää tulevaisuudessa, Valjakka kertoo.
Tiedon puute on ollut osatekijä siinä, että jännitettä on ollut.
Valjakka on kolttasaamelainen ja toiminut saamelaisten pappina. Anteeksipyyntö herätti hänessä vahvoja tunteita myös henkilökohtaisesti.
– Vuonna 2022 olin mukana, kun saamelaisvainajia kätkettiin uudelleen maahan Inarissa ja Utsjoella. Vasta silloin ymmärsin itsekin, millainen rooli kirkolla on ollut muun muassa tässä asiassa. Se oli konkreettinen esimerkki siitä, kuinka kirkko on voinut olla saamelaisten vierellä kulkija, mutta samaan aikaan monet teot ovat olleet hyvin toiseuttavia ja alentavia, Valjakka kertoo.
– Saamen kielen ja kulttuurin näkyminen ja kuuluminen kirkossa ei ole itsestäänselvyys. Vaikka rakenteelliset muutokset eivät tapahdu nopeasti, niin toivon mukaan anteeksipyyntö olisi askel siihen suuntaan, että saamelaiset ja saamelaistyö olisivat yhä vahvemmin osa kirkkoamme ja sen pysyviä rakenteita.
Saamelaiset kirkossa -hankkeessa selvitettiin, miten saamelaiset kokevat menneisyyden ja nykyisen tilanteen kirkossa.
Sovinnon tekeminen jatkuu
Saamelaiset kirkossa -hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena oli purkaa mahdollisia jännitteitä saamelaisten ja kirkon välillä. Mari Valjakan mielestä tässä edistyttiin hyvin.
– Tiedon puute on ollut osatekijä siinä, että jännitettä on ollut. Siksi tiedon lisääminen on keskeistä, jotta ymmärrys toinen toistaan kohtaan voisi lisääntyä.
Sovinnon teko ei jää hankkeeseen ja anteeksipyyntöön, vaan Saamelaiset kirkossa -hankkeen ohjausryhmä esittää kirkolle suosituksia ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Näitä ovat esimerkiksi saamen kielen ja kulttuurin opiskelun ja kielenelvytystyön tukeminen kirkossa, valtioiden rajat ylittävän yhteistyön tukeminen saamelaisten välillä ja muiden alkuperäiskansojen kanssa sekä tietoisuuden lisääminen.
Seurakuntatasolle kohdistuviin suosituksiin kuului muun muassa se, että saamelaisille suunnattuja tilaisuuksia järjestettäisiin siellä, missä saamelaisia asuu, kuten Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien alueilla.
Myös Suomen valtiolla on meneillään saamelaisuuteen liittyvä sovintoprosessi. Valtioneuvoston asettaman totuus- ja sovintokomission on tarkoitus luovuttaa loppuraporttinsa suosituksineen pääministerille vielä tämän vuoden lopulla. Tänä keväänä valmistui myös totuus- ja sovintokomission työhön liittyvä erillisselvitys Saamelaisten ja kirkon suhde Suomessa, jonka laati Suomen ja Pohjois-Euroopan historian dosentti Ritva Kylli.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Noitarumpujen hävittäminen oli mieleen kohdistuvaa kolonialismia – totuus- ja sovintokomissio selvitti saamelaisten ja kirkon suhdetta
Ajankohtaista1800-luvun puolivälissä saamelaisten ja kirkon suhteessa tapahtui käänne, kun kirkko alkoi suhtautua myönteisesti saamen kielten käyttöön. 1970-luvulla heräsi ajatus kirkon ”saamelaiskysymyksen” selvittämisestä.
