Arkkipiispana vuosina 2010–2018 toiminut Kari Mäkinen on mukana saamelaisten totuus- ja sovintokomissiossa. Komissio on itsenäinen ja riippumaton, eikä Mäkinen edusta siinä kirkkoa. Kuva: Markku Pihlaja / Kirkon kuvapankki ja Matti Poutvaara / Museovirasto / Kansatieteen kuvakokoelma, kuvankäsittely Mari Aarnio
Arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen on mukana saamelaisten totuus- ja sovintokomissiossa – ”Tämä ei ole vain saamelaisten prosessi, vaan koskee meitä kaikkia”
Sovinnossa on Kari Mäkisen mukaan kyse paljon muustakin kuin anteeksipyynnöstä ja anteeksiantamisesta. Mahdolliseen kirkolliseen anteeksipyyntöön hän ei halua ottaa kantaa.
Yhteistä ymmärrystä siitä, että syrjintää ja oikeuksien loukkaamista on tapahtunut, luottamuksen rakentamista sen pohjalta sekä menneisyydestä oppimista, jotta samat asiat eivät enää toistuisi – siinä saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn tavoite lyhykäisyydessään. Komissio aloitti työnsä lokakuussa 2021 ja sen jäseniin kuuluu myös arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen.
– Saamelaiskäräjät valitsivat komissioon kaksi edustajaa, kolttien kyläkokous yhden ja valtioneuvosto kaksi. Valtioneuvosto pyysi minua mukaan, ja ehtonani oli, että valintani sopii myös saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle, Kari Mäkinen kertoo.
Muut komission jäsenet ovat Miina Seurujärvi, Hannele Pokka, Irja Jefremoff ja Heikki J. Hyvärinen. Totuus- ja sovintokomissio on itsenäinen ja riippumaton.
– Komissaarit eivät ole valtioneuvoston, kolttien kyläkokouksen tai saamelaiskäräjien edunvalvojia eivätkä edustajia. En minäkään ole kirkon tai minkään muunkaan tahon edustaja, mutta tuon työhön tietysti kaiken sen tiedon ja kokemuksen, mikä minulla on, Mäkinen kuvailee.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, pääministeri Sanna Marin (sd.) sekä puhetta inarinsaameksi tulkkaava Petter Morottaja tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin saamelaisten totuus- ja sovintokomission aloittaneen työnsä. Kuva: Valtioneuvoston kanslia
Kipeät kokemukset esiin
Komissio kokoaa ja tekee näkyväksi tutkimustietoa sekä saamelaisyhteisöjen ja yksittäisten ihmisten kokemuksia saamelaisiin kohdistuneista vääryyksistä. Koska kokemukset esimerkiksi asuntolakouluista ja siitä, kuinka saamelaislapsia kiellettiin puhumasta omaa äidinkieltään, voivat olla traumaattisia, rinnalla kulkee koko ajan psykososiaalinen tuki. Sitä koordinoi Lapin sairaanhoitopiiri.
– Tässä käsitellään kipeitä ja traumaattisia asioita, joista ei ole ollut helppo puhua. Se voi olla rankkaa, joten ihmisille pitää tarjota tukea, Kari Mäkinen sanoo.
Aikaa komission työskentelylle on annettu marraskuuhun 2023 asti. Jos tarve vaatii, komissio voi saada lisäaikaa. Jotta totuus- ja sovintokomission työ ei jäisi pelkiksi papereiksi tai yhden hallituskauden projektiksi, sen työtä ja työn tuloksia seuraa erillinen seurantaryhmä. Siinä on mukana edustajat kaikista eduskuntapuolueista, saamelaiskäräjiltä ja kolttien kyläkokouksesta sekä evankelis-luterilaisesta ja ortodoksisesta kirkosta.
Mäkisen mukaan olennaista on ymmärtää, ettei totuus- ja sovintoprosessissa ole kyse vain saamelaisista.
– Kukaan ei ole tässä ulkopuolinen. Tämä ei ole vain saamelaisten prosessi, vaan koskee meitä kaikkia.
Anteeksipyyntö voi olla osa prosessia, mutta ei päämäärä
Totuus ja sovinto ovat suuria sanoja. Mitä ne oikeastaan tarkoittavat? Kari Mäkiselle totuus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että syntyisi yhteinen käsitys siitä, millaisia epäkohtia ja syrjintää saamelaiset ovat kokeneet.
– Totuudesta alkaa luottamuksen rakentaminen. Se tarkoittaa myös sitä, että valtio ja valtaväestö joutuvat katsomaan peiliin.
Saamelaisten kohtelu ei ole ”sori siitä” -tyyppinen asia, jonka voisi kuitata anteeksipyynnöllä ja -annolla.
Sovinto on Mäkisen mielestä paljon enemmän kuin pelkkä anteeksianto, kaksisuuntainen prosessi, joka onnistuessaan vaikuttaa molempien itseymmärrykseen.
– Anteeksipyyntö ja anteeksianto ovat latautuneita sanoja. Ne voivat olla osa totuus- ja sovintoprosessia, mutta tässä puhutaan jostakin syvemmästä. Saamelaisten kohtelu ei ole ”sori siitä” -tyyppinen asia, jonka voisi kuitata anteeksipyynnöllä ja -annolla.
Kari Mäkinen korostaa, ettei totuus- ja sovintokomissio ole mikään tuomioistuin eikä ole tarkoitus nimetä uhreja ja syyllisiä, vaan rakentaa yhteyttä ja varmistaa, että vääryydet eivät toistu.
– Kristillisessä traditiossa puhuttaisiin katumuksesta ja parannuksen teosta osana sovintoa.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäsenet ovat väitöskirjatutkija, oikeustieteiden kandidaatti Heikki J. Hyvärinen, hallintotieteiden maisteri Irja Jefremoff, arkkipiispa emeritus, teologian tohtori Kari Mäkinen, työelämäprofessori, oikeustieteen tohtori Hannele Pokka ja filosofian maisteri Miina Seurujärvi. Kuva: Juha Kauppinen
Tarvitaanko kirkollinen anteeksipyyntö?
Oulun piispa Jukka Keskitalo otti saamelaisten ja kirkon suhteen esiin tavatessaan paavi Franciscuksen Vatikaanissa tammikuussa. Keskitalon mielestä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pitäisi esittää virallinen anteeksipyyntö saamelaisille. Sellaista ei ole vielä nähty, lukuun ottamatta Keskitalon edeltäjän, piispa Samuel Salmen esittämää anteeksipyyntöä vuonna 2012 Saamelaiset kirkossa -seminaarissa Inarissa. Myös Kari Mäkinen osallistui seminaariin.
Kari Mäkinen pitää hyvänä ja arvokkaana sitä, että Keskitalo nosti aiheen esiin Vatikaanissa ja osoitti kirkon olevansa halukas sovintoprosessiin. Kirkon viralliseen anteeksipyyntöön ja siihen, kuka sen tekisi ja miten, hän ei kuitenkaan halua ottaa kantaa.
– Se ei ole enää minun vastuullani, vaan se on muiden asia, eläkkeelle arkkipiispan virasta vuonna 2018 jäänyt Mäkinen toteaa.
Kari Mäkinen puhuu saamelaisten totuus- ja sovintokomission työstä Haagan seurakunnan teematorstaissa Huopalahden kirkossa (Vespertie 12) 24. helmikuuta klo 13. Kirkossa on päivärukous kello 12 ja mahdollisuus ruokailla kello 12.15., lounaan hinta 10 euroa. Tilaisuutta voi seurata myös Haagan seurakunnan Facebook-sivun kautta.
Totuus- ja sovintokomissioita on toteutettu noin 40 maassa
Totuus- ja sovintokomissiot juontavat juurensa 1970-luvulle. Totuuskomissioiksi (truth commission) tai totuus- ja sovintokomissioiksi (truth and reconciliation commission, TRC) kutsutaan prosesseja, joissa tarkastellaan historiassa tapahtuneita kollektiivisia vääryyksiä. Totuuden, eli sen, mitä on tapahtunut, selvittämisellä pyritään muun muassa estämään vääryyksien jatkuminen.
Totuus- ja sovintokomissioita on toteutettu noin 40 maassa. Tunnetuin on Etelä-Afrikan apartheidia selvittänyt totuus- ja sovintokomissio (1996–2002). Alkuperäiskansoja koskevista prosesseista tunnetuin on Kanadan The Truth and Reconciliation Commission of Canada (2008–2015).
Ruotsin ja Norjan luterilaiset kirkot ovat pyytäneet anteeksi tapaa, jolla saamelaiset kristillistettiin. Kirkoissa käynnistettiin niin sanotut sovintoprosessit jo 1990-luvulla. Vuonna 2016 Ruotsin kirkko julkaisi Vitboken-artikkelikokoelman, joka käsittelee kirkon ja saamelaisten välisiä suhteita. Ruotsin kirkko pyysi anteeksi saamelaisten kohtelua 24. marraskuuta 2021 Uppsalassa pidetyssä jumalanpalveluksessa. Anteeksipyynnön esitti arkkipiispa Antje Jackelén.
Norjassa suurkäräjät asetti vuonna 2018 nelivuotisen totuus- ja sovintokomission selvittämään saamelaisten ja kveenien kokemaa norjalaistamispolitiikkaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Saamelaisiin kohdistuvan vihapuheen on loputtava”, vetoavat arkkipiispa Tapio Luoma ja Oulun piispa Jukka Keskitalo
AjankohtaistaPiispat ottavat asiaan kantaa Facebookissa ja Twitterissä. Taustana on viime aikoina kärjistynyt keskustelu saamelaiskäräjälaista.
