Kehitysyhteistyöhön ja sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset eivät ole kirkon hallitusohjelmatavoitteiden mukaisia. Kuva Esko Jämsä ja Istock.
”Kyllä tämä luo haasteita diakoniatyölle”, sanoo uuteen hallitusohjelmaan tutustunut kansliapäällikkö Pekka Huokuna – kolme kirkon tavoitetta toteutui osittain
Kansliapäällikkö Pekka Huokunan mukaan on syytä huolestua heikoimmassa asemassa olevien tilanteesta.
Evankelis-luterilainen kirkko asetti syksyllä 2022 seitsemän hallitusohjelmatavoitetta, joista kolme näyttää toteutuneen osittain. Haavoittuvassa asemassa olevien tilanne sekä kotimaassa että kaukomailla herättää huolta.
Tällä tavalla kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna kiteyttää oman arvionsa viime viikolla valmistuneesta, Petteri Orpon (kok) johdolla syntyneestä hallitusohjelmasta.
– Osittain toteutuneet kirkon tavoitteet liittyvät nuorten hyvinvointiin panostamiseen, ilmastokestävään elämäntapaan ja alueiden kehittämiseen, Huokuna sanoo, mutta listaa samaan hengenvetoon myös hallitusohjelman herättämiä huolenaiheita.
Nämä kirkon tavoitteet eivät toteutuneet
Kirkon hallitusohjelmatavoitteissa linjataan, että perusturvan tasoa on nostettava eriarvoisuuden vähentämiseksi ja yhteiskuntarauhan turvaamiseksi. Kehitysyhteistyömäärärahoja pitää kirkon mielestä nostaa niin, että 0,7 prosentin osuus bruttokansantulosta saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.
Hallitusneuvottelujen aikana evankelis-luterilaisen kirkon piispat vetosivat kehitysyhteistyön puolesta.
Seurakuntien täytyy lähteä mukaan toimimaan ja tekemään hyvää yhteiskunnassa.
Tuleva hallitus aikoo kuitenkin säästää sosiaaliturvasta ja -etuuksista yhteensä 1,2 miljardia euroa, ja kehitysyhteistyöhön on luvassa hallituskauden aikana noin 280 miljoonan leikkaukset.
– Kehitysyhteistyövarojen vähentäminen ei ole hyvä asia, mutta näyttää siltä, että leikkaukset eivät toteudu ainakaan oman pahimman skenaarioni mukaisina, kansliapäällikkö Pekka Huokuna sanoo.
– Heikoimmassa asemassa olevien tilanteesta on syytä huolestua, kun sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa leikataan ja maahanmuuton ehtoja kiristetään. Kyllä tämä luo haasteita kirkon diakoniatyölle, ja diakonian tarve tulee kasvamaan.
Kansliapäällikkö Pekka Huokuna kiinnitti huomiota hallitusohjelman kohtiin, joissa seurakunnista puhutaan kumppaneina kansalaisten tukemisessa. Kuva Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Indeksijarru leikkaa kirkolta noin miljoonan
Kansliapäällikkö Pekka Huokuna on lukenut hallitusohjelmaa myös evankelis-luterilaisen kirkon talouden ja yhteiskunnallisen aseman näkökulmasta.
Hallitusohjelmaan on kirjattu kirkon saamaa valtionapua koskeva yhden prosentin indeksijarru. Kyse on noin 120 miljoonan vuotuisesta avustuksesta, jolla korvataan hautaustoimeen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon sekä väestökirjanpitoon liittyviä kuluja.
– Käytännössä puhutaan jo ensi vuonna noin miljoonan euron supistuksesta. Ilman indeksijarrua kirkon valtionapu olisi kasvanut noin kahdella miljoonalla, mikä olisi korvannut yhteiskunnallisten tehtävien kasvaneita kuluja. Nyt puolet korotuksesta leikkautuu pois.
Huokuna kiinnittää huomiota myös siihen, että hallitusohjelma mainitsee kirkon ja seurakunnat yhteistyökumppanina kuntien ja järjestöjen rinnalla esimerkiksi perheiden, nuorten ja ikäihmisten tukemista sekä ruoka-avun järjestämistä käsittelevissä kohdissa. Huokunan mielestä nämä kirjaukset avaavat seurakunnille uusia mahdollisuuksia.
– Nyt seurakuntien täytyy lähteä mukaan toimimaan ja tekemään hyvää yhteiskunnassa, Huokuna kannustaa.
Näin kirkko lobbasi – tällainen hallitusohjelmasta tuli
1. Nuorten hyvinvointi
Tuleva Petteri Orpon (kok) hallitus lupaa laatia laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi. Hallitusohjelman kirjaus muistuttaa kirkon hallitusohjelmatavoiteiden vaatimusta nuorten hyvinvointiin panostamisesta.
Kirkko ajaa nuorille mahdollisuutta matalan kynnyksen terapiatukeen jokaisessa kunnassa. Hallitusohjelma ei tarjoa nuorten avuksi näin konkreettisia keinoja, vaan puhuu moniammatillisen työn vahvistamisesta ja mittariston laatimisesta toimenpiteiden vaikutuksen arvioimiseksi.
2. Ilmastokestävä elämäntapa
Kirkon hallitusohjelmatavoitteiden mukaan Suomen on toimittava ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa kansainvälisenä suunnannäyttäjänä ja jatkettava määrätietoisia toimia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen kustannukset pitää jakaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla niin kotimaassa kuin globaalisti.
Hallitusohjelma sitoutuu hiilineutraaliuden ja lopulta hiilinegatiivisuuden tavoitteluun, joka edellyttää päästövähennysten lisäksi hiilen laajamittaista poistamista ilmakehästä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii teknologisia läpimurtoja ja teollisuuden murrosta, joissa Suomella on hyvät edellytykset olla edelläkävijä.
Kirkon ilmasto-oikeudenmukaisuustavoitetta sivuaa linjaus, jonka mukaan hiilineutraaliuteen pyritään tavoilla, jotka eivät nosta kansalaisten arjen kustannuksia. Hallitusohjelma puhuu oikeudenmukaisuudesta sähkön hinnoittelumekanismien yhteydessä: sähkölaskun pitää olla kansalaisille kohtuullinen myös kriisitilanteissa.
3. Tasapainoinen aluekehitys
Kirkon mielestä hallituksen tulee laatia aluekehittämisen strategia, joka mahdollistaa maan eri osien vahvuuksien hyödyntämisen. Samalla selvitettäisiin, millainen infrastruktuurin ja peruspalveluiden taso turvaa kansalaisten yhdenvertaisuuden. Näitä tavoitteita muistuttavia kirjauksia löytyy hallitusohjelman luvuista, jotka käsittelevät hyvinvointialueiden ohjausta ja liikenneverkon kehittämistä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Aloittaessaan ruoka-avun jakamisen 90-luvun lamavuosina kirkko päätti, että sen pitää yrittää vaikuttaa politiikkaan
AjankohtaistaKirkko vastasi 1990-luvun lamaan uusilla diakonian muodoilla ja poliittisella vaikuttamisella. Nyt se hakee rooliaan taantuman ja vähäosaisiin kohdistuvien leikkausten keskellä.
Mielipide: Joko nyt on ikäihmisten vuoro?
Puheenvuorot
