Empatia- ja tunnettuuskyselyssä selvisi, että useimmin vastaajat törmäävät seurakuntaansa median kautta. Hautausmailla vieraileminen on toiseksi yleisin tapa olla tekemissä seurakunnan kanssa.
Tuore kysely: Kirkko herättää aiempaa enemmän sekä positiivisia että negatiivisia tunteita
Kirkon empatia- ja tunnettuuskyselyn mukaan ihmiset kohtaavat seurakunnan useimmiten mediassa ja hautausmailla.
Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat koetaan entistä läheisemmiksi kaupunkiseurakuntien alueilla, todetaan kirkon empatia- ja tunnettuuskyselyssä 2023.
Seurakunnat koetaan myös aiempaa rohkeammiksi, henkilökohtaisemmiksi ja kokeilunhaluisemmiksi.
– Vuosien 2021–22 välillä korona laantui ja kirkon toimintaan osallistuminen lisääntyi. Ihmisille on tullut kirkosta enemmän kokemuksia ja henkilökohtaisia kontakteja, toteaa kyselyn tuloksista Sami Kallioinen, joka on kokonaiskirkollisen viestintäselvityshankkeen johtaja Kirkkohallituksesta.
– Myös yleinen kokemus turvallisuudesta Venäjän aggression myötä on lisännyt kirkon merkitystä ja tärkeyttä, hän lisää.
Vantaalla ja Jyväskylässä kyselyyn vastanneet kokivat seurakuntansa aiempaa läheisemmäksi. Helsingissä ja Kuopiossa eniten positiivista muutosta koettiin seurakuntien rohkeudessa ja kokeilunhalussa.
– Espoossa seurakuntasuhteiden muutokset olivat tosi pieniä viime kyselyyn verrattuna. Siellä tilanne on hyvin vakiintunut, Kallioinen sanoo.
Huomionarvoista on, että kyselyn mukaan kirkko näyttää herättävän aiempaa enemmän sekä positiivisia että negatiivisia tunteita varsinkin Helsingissä.
– Vaikka negatiiviset tunteet ovat haastavia ja vaikeita, ne antavat kuitenkin mahdollisuuden vuoropuheluun ja keskusteluun, toteaa Kallioinen.
Moni kohtasi kirkon joulukalenterissa
Noin puolet empatia- ja tunnettuuskyselyyn vastanneista ilmoitti kohtaavansa paikallisseurakuntansa useimmiten median, kuten seurakuntalehtien, muiden lehtien sekä television ja radion kautta.
Sami Kallioisen mukaan ikä vaikuttaa vahvasti seurakuntalehden lukemiseen.
– Kirkko ja kaupungin lukemistutkimuksesta kävi ilmi, että yli 66-vuotiaista eli pääasiassa vanhuuseläkkeellä olevista kaikista suurin prosenttimäärä ilmoitti Kirkko ja kaupunki -lehden olevan ainut tai lähes ainut side seurakuntaan, hän kertoo.
Empatia- ja tunnettuuskyselyn mukaan toiseksi yleisin tapa olla tekemissä seurakuntien kanssa on vierailut hautausmailla. Lähes puolet eri-ikäisistä vastaajista ilmoitti käyneensä vuoden aikana hautausmaalla.
– Kirkkojen ja hautausmaiden hoitoa arvostetaan ja niiden hyvä kunnossapito kertoo seurakunnasta ja kirkosta ylipäätään, toteaa Kallioinen.
Tänä vuonna kyselyssä oli uutuutena kysymys kotiin jaettavasta joulukalenterista. Puolet kyselyyn osallistuneista vastasi, että he ovat kohdanneet kirkon saadessaan joulukalenterin.
– Monissa isoissa kaupungeissa joulukalenteri jaetaan kirkkoon kuuluville. Kaikissa kaupungeissa näytti, että joulukalenterin saaminen on ollut merkityksellistä, koska se oli jäänyt muistiin. Joulukalenterin jakamisella liitytään juhlaan luontevalla tavalla, sanoo Kallioinen.
Z-sukupolvella on avoimuutta hengellisyydelle
Noin joka kuudes empatia- ja tunnettuuskyselyyn vastaajista ilmoitti kohdanneensa seurakunnat sosiaalisen median kautta. Tämä korostui varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä, joista valtaosa ei ole koskaan kuulunut kirkkoon.
– Z-sukupolvella eli alle 24-vuotiailla ei ole kirkosta eroamiseen mahdollisesti johtaneita ikäviä kokemuksia. Heillä on avoimuutta henkisyyttä ja hengellisyyttä kohtaan. Tämä on selkeä ero Z-sukupolven ja millenniaalien välillä, Sami Kallioinen kertoo.
Millenniaaleiksi kutsutaan 1980-luvun alun ja 1990-luvun lopun välillä syntynyttä sukupolvea.
Kysely vahvisti, ettei nuorten suhde kirkkoon synny henkilökohtaisen kohtaamisen, vaan välillisen kohtaamisen kautta.
– Siksi on tärkeää, että seurakunta näkyy mediassa ja somessa sekä ylläpitää hyviä verkkopalveluita, koska ne luovat kokemusta ja mielikuvaa kirkosta, sanoo Kallioinen.
Kirkon empatia- ja tunnettuuskyselyn toteutti Norstat Oy 15:n kaupunkiseurakunnan alueella maalis–huhtikuussa. Siihen vastasi 7 356 yli 18-vuotiasta suomalaista. Vastaava kysely on toteutettu vuosina 2018 ja 2021.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin seurakuntien uusi strategia painottaa nuoria aikuisia – tavoitteena kasvava kristillinen yhteisö, hyvän tekemisen verkostot ja vieraskielisten kaupunkilaisten osallisuus
AjankohtaistaHelsingin yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi seurakuntien ja yhteisten palveluiden strategian vuosille 2024–2027.
