null Kirkko tuntuu turvapaikalta – Inka Wallis tanssii Kallion kirkossa urkuri Vivika Oksasen säestyksellä 

Inka Wallis iloitsee siitä, että toive kirkossa esiintymisestä toteutui.

Inka Wallis iloitsee siitä, että toive kirkossa esiintymisestä toteutui.

Kirkko tuntuu turvapaikalta – Inka Wallis tanssii Kallion kirkossa urkuri Vivika Oksasen säestyksellä 

Helsingin Urkukesässä esitettävä meditatiivinen tanssiteos TURVA sai alkunsa koronapandemian aiheuttamista turvattomuuden ja epävarmuuden tunteista. 

Tanssija Inka Wallis on ollut korona-aikana monien muiden esiintyvien taiteilijoiden tavoin uudessa oudossa tilanteessa. Hän on joutunut pohtimaan, missä voisi esiintyä ja mistä löytäisi yleisöä.

Wallis vietti kevään Berliinissä, jossa oli poikkeusajan vuoksi vaikea saada harjoitustiloja. Hän päätyi lopulta harjoittelemaan kirkkoon, sillä siellä oli tarpeeksi tilaa turvalliseen työskentelyyn.

–  Sain siitä ajatuksen, että olisipa ihanaa päästä johonkin kirkkoon esiintymään. Kuulun Kallion seurakuntaan, joten ehdotin yhteistyötä seurakunnan kanttorille, Vivika Oksaselle. Hän innostui heti ideasta ja oli valmis luomaan jotain yhdessä.

Tanssija halusi tehdä meditatiivisen teoksen sisäisestä turvasta liikekieltä ja urkumusiikkia yhdistämällä. Taustalla olivat koronapandemian aiheuttamat turvattomuuden ja epävarmuuden tunteet. Normaali elämä oli muuttunut totaalisesti.

– Minulle itselleni kirkko on turvapaikka. Teos kutsuu ihmisiä turvallisesti yhteen, ja se korostaa seurakunnan muodostaman yhteisön merkitystä kasvaneessa yksinäisyyden ja eristäytymisen ilmapiirissä.

TURVA-teokseen liittyy vahvasti hengittäminen. Inka Wallis on toiselta ammatiltaan joogaopettaja, ja hänelle on tärkeää kehon kokonaisvaltainen hyvinvointi. Hänestä oli kiinnostavaa tutkia, miten sisään- ja uloshengittäminen voi rytmittää teosta ja kasvattaa liikettä hengityksen kuljettamana kohti kirkkosalin arkkitehtuuria.

– Joogassa tehdään hengitysharjoituksia, joiden avulla rentoutetaan kehoa. Sisäinen turva syntyy silloin, kun autonomiseen hermostoon kuuluva parasympaattinen hermosto pääsee aktivoitumaan.

– Jo minuutti syvää hengitystä, jossa uloshengitys on hiukan pidempi kuin sisäänhengitys, aktivoi kehon parasympaattisen hermoston. Tällöin keho saa viestin, että olet turvassa ja kaikki on hyvin.

Itselleni keuhkot ovat työkalu liikkeen moottorina ja urut ovat tavallaan kirkkosalin keuhkot.

Wallis antoi Vivika Oksaselle vapaat kädet tanssiteoksen urkumusiikin valitsemiseen. Tämä päätyi 15 minuuttia kestävään kappaleeseen Viatore, jonka on säveltänyt latvialainen Péteris Vasks.

–  En ollut aiemmin kuullut kappaletta. Kun olemme harjoitelleet teosta kirkossa, on ollut hienoa huomata, miten hyvin tämä musiikki sopii siihen.

 – Meillä on myös taiteellisena yhtymäkohtana se, että itselleni keuhkot ovat työkalu liikkeen moottorina ja Vivikan soittamat urut ovat tavallaan kirkkosalin keuhkot.

Tanssiteos on osa Suomen kulttuurirahaston Taiteiden kesä -hanketta, joka tukee koronapandemian aikana valmistuneiden taiteilijoiden työtä. Wallis valmistui tanssitaiteilijaksi Tampereen konservatoriosta vuoden 2020 keväällä.

Wallis on ylipäätään halunnut viedä tanssia paikkoihin, joissa sitä ei yleensä kohdata. Hän on tanssinut ja tanssittanut ihmisiä esimerkiksi kirjastoissa, monikulttuurisissa kouluissa, Tampereen vastaanottokeskuksessa ja Berliinin metroasemalla.

– Taiteen tasa-arvoistaminen on minulle tärkeä asia. Taidetanssi tuntuu monelle liian kaukaiselta asialta. Ihmisten on helpompi lähestyä tanssia, kun sitä voi kohdata omassa ympäristössä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi