Asiainhoitaja Anna Patrosen mukaan Kirkon mediasäätiö on elokuva-alalla tunnettu rahoittaja. Kuva: Esko Jämsä.
Kirkon mediasäätiö jakoi 86 500 euroa mediatuotannoille – ”Tahoilla, jotka toimivat arvopohjalta, on elokuva-alalle iso merkitys”
Arvopohjalta toimivat rahoittajat mahdollistavat myös vähemmän kaupallisten elokuvien tekemisen.
Kirkon mediasäätiö myönsi kevään hakukierroksella yhteensä 86 500 euroa tukea 25 eri mediatuotannolle. Rahoituspäätökset teki Kirkon mediasäätiön hallitus.
Tukien saajien joukossa olivat muun muassa Euphoria Filmin tuottama ja Virpi Suutarin ohjaama Raakkukuningas-dokumenttielokuva, jolle myönnettiin 10 000 euron tuotantotuki. Yellow Film & TV:n Peltsi ja Osmo – Peikkovuoren valloittajat -elokuva sai ennakkovalmistelutukea 4000 euroa.
Hakemuksia kevään hakukierrokselle tuli sata. Niiden yhteenlaskettu summa oli 501 260 euroa.
Suomalaisten elokuvien rahoitus rakentuu useista lähteistä. Tärkeimpiä rahoittajia ovat Suomen elokuvasäätiö, Yleisradio, AVEK ja erilaiset säätiöt ja rahastot. Osa rahoituksesta saattaa tulla kansainvälisiltä rahoittajilta, kun kyseessä on kansainvälinen tuotanto, ja ennakkomyynneistä.
– Vaikka olemme muihin tahoihin verrattuna pieni rahoittaja, olemme alalla hyvin tunnettu. Tarjoamme lisämahdollisuuden tuotannoille, jotka käsittelevät eksistentiaalisia, eettisiä ja yhteiskunnallisia teemoja, Kirkon mediasäätiön asiainhoitaja Anna Patronen kertoo.
Mikä on Kirkon mediasäätiö?
Kirkon mediasäätiön perustivat vuonna 2005 kirkkohallitus sekä 24 evankelisluterilaista seurakuntaa ja seurakuntayhtymää mukaan lukien pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät.
Kirkon mediasäätiön toiminta perustuu evankelisluterilaisen kirkon arvopohjaan.
Kirkon mediasäätiö on myöntänyt toimintansa aikana 5,5 miljoonan euron edestä tukia 643 hankkeelle. Noin 20 prosenttia haetuista tuotannoista on saanut tukea. Tuista puolet on myönnetty dokumenttielokuville.
Tukihakemuksissa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, herättääkö hanke tietoisuutta elämän näkymättömästä ulottuvuudesta, käsitteleekö se kristillistä vastuuta nyky-yhteiskunnassa, pyritäänkö sillä edistämään ihmisarvon kunnioittamista ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä otetaanko siinä huomioon vähemmistöt ja syrjityt. Myös oikeudenmukaisuus, rauhan ja sovinnon edistäminen sekä luonnon ja ympäristön varjeleminen kuuluvat teemoihin, joita Kirkon mediasäätiö tukee.
– Lisäksi Kirkon mediasäätiö voi rahoittaa hankkeita, jotka käsittelevät muita uskontoja kirkon arvopohjasta käsin. Kyse ei ole vain uskontoon liittyvistä aiheista, vaan myös siitä, millaisesta ihmis- ja maailmankuvasta hanke lähtee, Anna Patronen kertoo.
Kirkon mediasäätiön asiainhoitaja Anna Patronen toivoisi, että elokuvissa käsiteltäisiin aiheina myös iloa ja kepeyttä. ”Mukana on kyllä komediaa, mutta se yhdistetään raskaisiin teemoihin.” Kuva Esko Jämsä.
Uskontodialogi ja ilo puuttuvat teemojen kirjosta
Kirkon mediasäätiön rahoitushakuihin tulevien mediaprojektien aiheita on koottu yhteen rahoituskierroksittain, mutta niitä ei ole tilastoitu pitkällä aikavälillä. Kevään rahoituskierroksella Anna Patronen jaotteli hakemukset ensimmäistä kertaa systemaattisemmin teemoittain.
Sadasta projektista lähes puolet käsitteli inhimillistä kokemusta, kuten kuolemaa, sairautta, luopumista, ikääntymistä, häpeää tai identiteettiä. Toiseksi suurin ryhmä oli yhteiskunnallista vastuuta käsittelevät aiheet. Viidesosa hankkeista käsitteli ympäristöä, luontoa, kulttuuria ja historiaa. Loput hankkeet liittyivät uskoon, hengellisyyteen ja kirkkoonkin.
Vaikka projektien aiheet kattavat laajasti elämän eri ilmentymät, Patrosen mukaan kaksi teemaa puuttuivat kokonaan.
– Mukana ei ollut uskontodialogia eli eri traditioiden kohtaamista dialogin eikä konfliktin kautta käsitteleviä hankkeita. Lisäksi iloa ja kepeyttä ei ole käsitelty aiheina. Mukana on kyllä komediaa, mutta se yhdistetään raskaisiin teemoihin.
Arvopohjalta toimivilla rahoittajilla on suuri merkitys
Hiihtäjä Mika Myllylästä kertova Myllylä-dokumenttielokuva saa ensi-iltansa vuonna 2027. Elokuvan tuottaa Wacky Tie Films ja ohjaa Sean Ricks.
Elokuvan tuotantobudjetti on 540 000 euroa, joka on kaksi kertaa suurempi kuin suomalaisissa dokumenttielokuvissa keskimäärin.
Suurin osa elokuvan rahoituksesta tulee kolmen pohjoismaisen hiihtomaan, Suomen, Ruotsin ja Norjan, tv-kanavilta ja elokuvasäätiöiltä.
– Myllylä on työurani laajalevikkisin dokumenttielokuva, tuottaja Pasi Hakkio kertoo.
Vaikka Kirkon mediasäätiön myöntämän tuen osuus koko tuotannon budjetista on hyvin pieni, tuottaja Pasi Hakkion mukaan sillä on iso merkitys. Kuva: Wacky Tie Films / Hilma Toivonen.
Kirkon mediasäätiö myönsi Myllylä-dokumenttielokuvalle kevään 2026 haussa 8000 euroa tuotantotukea.
– Silla summalla saa ostettua noin 45 sekuntia hiihtomateriaalia Olympiakomitealta.
Kirkon mediasäätiön myöntämää tukea ei kohdenneta kyseiseen tarkoitukseen, mutta esimerkki havainnollistaa, millaisiin kohteisiin rahaa voi kulua dokumenttielokuvan teossa.
Vaikka Kirkon mediasäätiön myöntämän tuen osuus koko tuotannon budjetista on hyvin pieni, Hakkion mukaan sillä on iso merkitys.
– Maailma on muuttumassa koko ajan kovempaan ja kaupallisempaan suuntaan, joten Kirkon mediasäätiön tyyppisillä tahoilla, jotka toimivat arvopohjalta, on elokuva-alalle iso merkitys.
– Niiltä tulevat summat ovat pieniä, mutta kun ajattelee kerrannaisvaikutuksia, ne mahdollistavat sen, että voimme ylipäätään käsitellä ihmiskunnan kannalta tärkeitä kysymyksiä, emmekä vain palvella jonkun sponsorin agendaa, Hakkio pohtii.
Myllylä-dokumenttielokuvan ohjaa toimittaja Sean Ricks. Kuva: Wacky Tie Films / Hilma Toivonen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Rakastava perheenisä ja säälimätön sotarikollinen – Nuremberg-elokuva asettaa ihmisyyden pelottavan realistiseen rooliin
Hyvä elämäNürnbergin oikeudenkäynnissä natsien sodanaikaisia johtajia, kuten Hermann Göring, tuomittiin hirmuteoista. Tuore elokuva yhdestä heistä ei päästä katsojaa helpolla.
