Kolumni: Hajuissa ja mauissa on resepti rikkaampaan kesään
Joskus kitkerä sivumakukin on parempi kuin neutraali ja suunmyötäinen – myös kolumneissa, arvioi Heikki Nenonen.
Munkkiniemen mattolaiturilla tuoksui viime perjantaina Mäntysuopa. Tuo tuoksu loihtii joka kerta eteeni elävät hetket lapsuudesta ja Soinin Iiroonjärvestä. Siellä eräällä laiturilla suvun aikuiset pesivät mattoja ja me lapset juoksimme saunasta veteen ja vedestä saunaan. Kiitos, Munkan matonpesijät, ilmaisesta aikamatkasta onneni alkulähteille! Liittynen seuraanne vielä tänä kesänä.
Toinen merkittävä aistikokemus tänä vuonna liittyy Munkkiniemen juuri 70 vuotta täyttävään kirkkoon. Muutamien innokkaiden kanssa olemme kevään aikana järjestäneet yhteiskunnallisia ja vapautuksen teologian henkisiä Arkki-messuja, joissa ehtoollisleipä on ollut oikeaa leipää. Tunnen maun suussani. Hyvä maku on jäänyt myös messujen keskusteluista. Vilkkaissa, vastakkaisia näkemyksiä kaihtamattomissa debateissa olemme pohtineet niin kirkon kielen maskuliinisuutta, kristillistä anarkismia kuin nykyajan profeetallisuuttakin. Juttujen taso on ylittänyt somekeskustelut huimasti ja saanut ajattelemaan, että kirkko on kyllä hyvä olemassa. Erityisesti tällainen kotiseurakunta, jossa varovaisuuden sijaan lähdetään liikkeelle rohkeudesta.
Kannattaa myös maistaa ehtoollisleipää, ihan sitä valkoista ja näennäisen mautonta.
Asiat, joissa on hajua, väriä tai makua, kulkevat mukanamme kaikkein pisimpään ja siksi niitä kannattaa vaalia. Joskus kitkerä sivumakukin on parempi kuin neutraali ja suunmyötäinen, koska vain edellinen laittaa meissä prosesseja liikkeelle. Ei turhaan Sanassa sanota, että makunsa menettänyt suola heitetään pois, koska se ei kelpaa mihinkään. Siksi minäkin yritän kirjoittaa kolumnini niin, että aina joku vähän provosoituu ja toinen toisaalla ilahtuu. Onnistumiseni arvioit sinä, arvoisa lukija.
Tälle kesälle toivon, että kiinnityt johonkin lapsuutesi tuoksuun, keskustelet kasvotusten jonkun eri mieltä olevan kanssa, provosoidut jostain kolumnista, mietit syitä reaktioosi sekä kokeilet itse olla muuta kuin hajuton ja väritön. Ai niin, ja kannattaa myös maistaa ehtoollisleipää, ihan sitä valkoista ja näennäisen mautonta. Näillä eväillä kesästäsi tulee rikkaampi ja olet luultavasti kiinnostavampaa seuraa läheisillesi.
Kirjoittaja on valokuvaava aikuisopiskelija, yrittäjä ja helsinkiläinen pappi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Kirkon juhlat osoittivat, että juuri kukaan ei kuulu kirkkoon
PuheenvuorotKirkko yrittää tarjota parastaan sielulle ja sydämelle, mutta navan alla pysytellään, kirjoittaa Heikki Nenonen.
