Kolumni: Koulujen alkaessa kaipaan arkea ja järkeä

Kolumni: Koulujen alkaessa kaipaan arkea ja järkeä

Kesäinen vapaus ja mökillä haahuilu loppuvat ennen pitkää. Toivon, että elämässä on taas lukujärjestykset ja joku roti.

Perheen teini sen aamupalapöydässä puki sanoiksi. Mökillä on parasta, kun ei tarvitse tehdä mitään ja voi tehdä mitä huvittaa.

Niinpä. Meillä aikuisilla on mökillä myös joitakin velvollisuuksia, kuten tiskien tiskaaminen, mutta sekin on tavallaan vain käsien liottamista lämpimässä vedessä ja aika ihanaa. Ruuanlaitosta on vastannut pääasiassa mies. Se on hyvä, koska ruuanlaitto on yök.

Joutilaisuutta, rauhaa, hiljaisuutta. Rakastan!

Kesäinen vapaus ja mökillä haahuilu loppuvat kuitenkin ennen pitkää. Arki koittaa. Toivon, että ymmärrän yhä hypätä arjesta aina välillä muutamaksi päiväksi joutilaisuuden ja näennäisen tapahtumattomuuden tilaan.

Reilun kolmenkymmenen neliön mökissä kohtaa paitsi itsensä, myös perheensä uudella tavalla.


Kun vaihtaa maisemaa eikä singahtele velvollisuuksien ja kalenterimerkintöjen tahdissa, aivot alkavat käydä uusia polkuja. Päähän alkaa pulpahdella uusia ajatuksia ja ideoita, ehkä joku iso oivalluskin.

Elämänsä ja itsensä näkee toisin. Reilun kolmenkymmenen neliön mökissä kohtaa paitsi itsensä, myös perheensä uudella tavalla. Ainakin lähempää ja useammin, mikä on hyvä asia jo sekin, mutta kyllä perheenjäsenistä myös oppii jotain uutta.

Kun vanhempieni saapuminen mökille alkoi lähestyä, mietin ihan tosissani että pyytäisin äitiä tuomaan kuulosuojaimet tullessaan.

Kun täällä sitten huudatettaisiin kahta radiota ja ehkä myös yhtä televisiota, ja äiti vielä pulisisi siihen päälle, minä voisin vetää kuulosuojaimet korvilleni ja jatkaa ihanaa hiljaisuutta. Kaikki saisivat haluamansa, eikö totta?
 

Kuulosuojaimia ei tarvinnut pyytää, sillä törmäsin niihin saunan pukuhuoneessa. (Saunan pukuhuone onkin kätevä säilytyspaikka kuulosuojaimille. Ja grillihiilille, oksasaksille, kirveelle, sateenvarjolle ja paljolle muulle.) Saa nähdä, tuleeko kuulosuojaimille käyttöä.

Tätä kolumnia kirjoittaessa kesää on vielä jäljellä. Toivon, että viimeistään miehen loman loppuessa ja koulujen alkaessa kaipaa arkea ja järkeä. Sitä, että elämässä on taas lukujärjestykset ja joku roti.
 

Soili Pohjalainen on kahden teini-ikäisen tytön ja yhden kirjan äiti.
soili.pohjalainen@saunalahti.fi

 

Korjattu 11.8. klo 8.50 viimeinen lause, josta puuttui sanoja. Alkuperäinen teksti: Toivon, että viimeistään miehen loman loppuessa ja sitä, että elämässä on taas lukujärjestykset ja joku roti. Korjattu teksti: Toivon, että viimeistään miehen loman loppuessa ja koulujen alkaessa kaipaa arkea ja järkeä. Sitä, että elämässä on taas lukujärjestykset ja joku roti.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi