Kolumni: Tiedätkö, mistä nuoresi oppii maailmasta?
Ei syytetä Tiktokia, vaan lisätään mielenterveystyön resursseja, Tuomas Enbuske ehdottaa.
Istun teini-ikäisen naperoni kanssa illallisella ja keskustelu liukuu eestaas, kuten hyvän rupattelun kuuluukin. Jossain vaiheessa hämmästyn, että ”mistä voit tietää tämän kaiken ilmastonmuutoksesta”. Tuon ikäiset eivät ole kuulleetkaan A-studiosta, ja kun Hesari yrittää olla nuorekas, se lähinnä karkottaa sillä junnuja.
”Tiktokista” kuuluu vastaus. Tiktok ja Instagram ovat tutkitusti nuorten isoimmat uutisvälineet. Mutta voiko näiden sosiaalisten medioiden faktoihin luottaa?
Ei tietenkään täysin. Jos juttelet jonkun kanssa aamulla torikahvilassa, et voi luottaa, että kaikki on totta. Se ei tarkoita, etteikö kannattaisi jutella.
Eivätkä valeuutiset ole niinkään Tiktokissa kuin meidän Terhokoti-ikäisten somessa. Vuosina 2016–2024 tehdyt tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että eniten valeuutisia leviää Facebookissa. Sen käyttäjät ovat kasvaneet maailmassa, jossa oletusarvo oli se, että kun jokin asia on painettu lehteen, sen on oltava totta. Kun he näkevät somessa uutisen, joka näyttää vanhanaikaiselta uutiselta, sen on oltava totta.
Nuoremmat puolestaan suhtautuvat someen keskeneräisenä tietona, josta täytyy kaivaa lisää faktaa.
Kun vielä 1990-luvulla ihmiset tuijottivat joka ilta viisi tuntia samaa kohtaa seinässä, nykyään informaatio kulkee molempiin suuntiin.
Meillä on nyt käynnissä älytön moraalipaniikki liittyen nuorten Tiktokin käyttöön. Ajatellaan, että sen takia nuoret eivät lue kirjoja, ulkoile tai katso Puoli yhdeksän uutisia muistiinpanovälineiden kanssa. Tiktokin käytön rajoittaminen ratkaisisi oppimis- ja mielenterveysongelmat ja tekisi lapsista Suomisen Olli -elokuvien kullannuppuja.
Juu ei.
Vaikka kaikkien kännykät räjäytettäisiin, ongelmat eivät vähenisi, vaan kasvaisivat. Kun vielä 1990-luvulla ihmiset tuijottivat joka ilta viisi tuntia samaa kohtaa seinässä, nykyään informaatio kulkee molempiin suuntiin.
Nuoret luovat toisilleen Tiktokissa ja Instagramissa hienoa taidetta. Se sisältää monimutkaisempaa kerrontaa ja hauskempia vitsejä kuin koko 1980-luvun tv-viihde yhteensä.
Ennen kaikkea Tiktok-maailma on opettanut nuoria tiivistämään ja perustelemaan asiansa. Kannattaa vilkaista vaikkapa Elävästä arkistosta vanhoja katugallupeja. 70-luvulla ihmiset tuijottivat kameraa aivan kuin se olisi varastamassa heidän sieluaan. Nykyihmiset perustelevat näkemyksensä selkeästi ja rohkeasti. Se tarkoittaa, että ennen sitä on pitänyt ajatella.
Annetaan nuorten pitää kännykkänsä, ja lisätään mieluummin mielenterveystyön resursseja. Oikea ongelma on nimittäin siellä.
Siunausta.
Kirjoittaja on toimittaja, podcastaaja ja isä.
tuomas.enbuske@gmail.com
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Laita nyt se puhelin pois!
PuheenvuorotTotuus on, että ajaudumme helposti perheenä vellomaan epämääräisessä laitesumussa, josta välillä haparoiden kurottaudumme toisiamme kohti, kirjoittaa Jani Toivola.
