– Verkko on nuorille todellinen maailma, ja jos heitä estetään olemasta siellä, se on sama kuin estäisi heitä syömästä tai hengittämästä, sanoo digiasiantuntija Jarno Alastalo.
Digiasiantuntija ei rajaisi nuorten nettiaikaa – ”Väitän, että verkon sisällöstä 90 prosenttia on hyvää”
Digimaailman haitoista ollaan huolissaan, mutta haitat eivät ole koko totuus. Jarno Alastalo ja Kaisa Vuorinen puhuvat Espoonlahden kirkolla nuorista ja digimaailmasta.
Jarno Alastalolla on pitkä kokemus digimaailmasta. Hän haluaa olla hyvien asioiden lähettiläs ja välittää eteenpäin verkon käytön positiivista puolta. Nettisivuillaan hän ilmoittaa, ettei ainoastaan puhu digitalisaatiosta vaan elää sitä.
Alastalo on ollut muun muassa mukana IRC-galleriassa, perustamassa Suomi24-yhteisöä ja Heimo-some-startupia sekä kirjoittanut tositarinakirjoja, joiden aiheena on nettimaailma. Tällä hetkellä hänen yrityksensä tekee digitaalisten palvelujen ja sosiaalisen median alustojen konsepteja ja sisältöjä.
– Monesti digimaailma halutaan nähdä mustavalkoisesti ja katsotaan, että sosiaalinen media on paha. Minulla taas on kokemus, kuinka hyviä asioita sosiaalinen media tuo esiin. Väitän, että verkon sisällöstä 90 prosenttia on hyvää. Olen tutustunut siihen, miten ihmiset käyttäytyvät, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana olen toiminut yhteistyössä nuorisotyöntekijöiden kanssa digitaalisessa nuorisotyössä, Alastalo sanoo.
Kaikessa pitää ymmärtää konteksti
Siihen, tekeekö sosiaalinen media nuorista onnettomia tai onnellisia, tutkimukset eivät hänen mukaansa anna yhtä ainoaa vastausta. Avainsana on konteksti, asiayhteys.
– Kaikessa pitää ymmärtää konteksti. Kun puhutaan, että sosiaalinen media on paha, niin miksi se on paha. Totta kai siellä kiusaaminen on päässyt omalle tasolleen verrattuna siihen, mitä se oli pari vuosikymmentä sitten, kun ei ollut niin laajaa verkkoyhteisöä. Usein kuitenkin jää piiloon se, minkälaista tukea ihmiset verkossa saavat. Tätä he eivät saisi muualla. Vertaistuen merkitys siellä on erittäin laaja.
– Esimerkiksi pienellä paikkakunnalla asuvalla nuorella saattaa olla ongelma, josta hän haluaisi puhua jonkun kanssa, ja läheltä ei löydy ketään samankaltaista. Hän ei välttämättä halua puhua asioistaan terveydenhoitajalle tai opettajille, jotka ehkä ovat hänen vanhempiensa ystäviä. Verkko voi olla ainoa paikka, mistä hän löytää tuen ja turvan, esimerkiksi jonkun, jolla on ollut samoja ongelmia.
Nuoret rakentavat omaa identiteettiään netissä, haluavat kommentteja kuviinsa ja teksteihinsä sekä kehuja ulkonäöstään. Tytöt, ja nykyään myös pojat, laittavat sinne omia kuviaan. Jollekin nuorelle sosiaalinen media on ainut paikka, jossa hän kohtaa toisia.
– Kysymys on siitä, keitä nuori milläkin hetkellä kohtaa verkossa. Internet on laaja ja siellä on erilaisia kuplia. Vertaistuki voi olla äärimmäisen hyvää, mutta siellä on myös ryhmiä, jotka eivät ole hänelle hyväksi, Alastalo sanoo.
Jarno Alastalo toivoo, että aikuiset ymmärtäisivät digimaailman moninaisuuden. Hän suosittelee vanhempia tutustumaan siihen, mitä nuori tekee kännykällään.
Some- ja mediakriittisyyttä lapsille ja nuorille
Reutersin vuoden 2023 digitaalisen uutisraportin mukaan 34 prosenttia 18–23-vuotiaista pitää sosiaalista mediaa pääasiallisena uutislähteenään. Jarno Alastalon mukaan haasteena on se, että kaikki somen sisältö ei ole totta. Esimerkiksi tekoälyn kehittyminen aiheuttaa uudenlaisia riskejä. Hänen mielestään aikuisten pitäisi opettaa lapsille ja nuorille some- ja mediakriittisyyttä.
Nuoret käyttäytyvät verkossa paremmin kuin heitä vanhemmat ikäluokat. Hänen kokemuksensa Suomi24-yhteisöstä on, että yli 65-vuotiaat käyttäytyvät siellä kaikkein huonoimmin.
Alastalo toivoo, että aikuiset ymmärtävät digimaailman moninaisuuden. Hän ei kannata rajattua digiaikaa eikä kännyköiden pois ottamista, koska verkkomaailman myönteiset vaikutukset ovat nuorelle suuremmat kuin kielteiset.
– Istu vaikka nuoren viereen, kun hän on uppoutunut kännykkäänsä ja pyydä näyttämään, mitä hän tekee. Siitä voi alkaa hyvä keskustelu. Kännykkä on hänelle vain sosiaalisen kanssakäymisen väline, Alastalo vinkkaa vanhemmille.
– Verkko on nuorille todellinen maailma, ja jos heitä estetään olemasta siellä, se on sama kuin estäisi heitä syömästä tai hengittämästä. Monet asiat ovat maailmassa hyvin, ja tätäkin asiaa voisi miettiä hyvien asioiden kautta.
– Puhun aina siitä, miten kaikki lapsen ja nuoren ympärillä olevat aikuiset voivat nostaa ja tukea nuorta ja nähdä hänet hyvän kautta, Kaisa Vuorinen sanoo.
Kaisa Vuorinen puhuu mielellään hyvän huomaamisesta. Filosofian tohtoriksi positiivisesta kasvatuksesta väitellyt Vuorinen nostaa esiin lasten ja nuorten ympärillä olevien aikuisten, kuten vanhempien, opettajien ja muiden lähimmäisten merkityksen lapsen ja nuoren kehitykselle.
Vuorinen on toiminut aiemmin erityisopettajana muun muassa Meritorin koulussa Espoonlahdessa.
– Puhun aina siitä, miten kaikki lapsen ja nuoren ympärillä olevat aikuiset voivat nostaa ja tukea nuorta ja nähdä hänet hyvän kautta. Tutkimukset osoittavat selkeästi ympäristön tuen merkityksen siinä, miten kehittyvä lapsi nähdään, mikä hänestä voi lähteä kasvamaan ja mikä voi tulla hänen vahvuudekseen, Vuorinen sanoo.
Hyvän huomaaminen tarkoittaa rakenteiden kautta tapahtuvaa jokaisessa lapsessa ja nuoressa olevan hyvän esiin kutsumista. Se on hyvinvointia rakentavaa työtä, jossa korostuvat hyveet, arvot, myötätunto, ystävällisyys, empatia, rakkaus ja aito välittäminen.
Kun lapset ja nuoret löytävät omia intohimon kohteitaan, he eivät katoa somemaailmaan.
- Kaisa Vuorinen
Kaikilla vanhemmilla ei ole kykyä tai voimavaroja toimia viisaasti kasvatustehtävässään. Silloin muiden lapsen lähellä olevien aikuisten tarve ja merkitys korostuvat. Tarvitaan lähimmäisenrakkautta.
Kaisa Vuorisen mukaan muutosta lähdetään rakentamaan yksi sana ja teko kerrallaan. Kun lapselle annetaan oma ääni ja osallisuuden kokemus, hän lähtee käsikirjoittamaan omaa tarinaansa. Kun häntä vahvistetaan ulkoapäin, hänen sisäiset voimavaransa vahvistuvat.
– Samalla lapsen sisäinen ja ulkoinen riskikäyttäytyminen vähenee. Riski esimerkiksi syrjäytymiseen tai jengiin hakeutumiseen pienenee, kun hän voi aidosti löytää itsensä ja omat parhaat puolensa ja lähtee toteuttamaan niitä. Kun ihmisellä on vakaa identiteetti, hän voi paremmin ja pystyy toimimaan viisaasti erilaisten haasteiden edessä.
Vanhempien kannattaa Vuorisen mielestä olla kiinnostunut nuorisokulttuurista ja siitä, mitkä asiat lapselle ja nuorelle ovat digimaailmassa tärkeitä. Kauhistelun ja kieltämisen sijaan kannattaa olla kiinnostunut ja ehkä laatia yhdessä pelisäännöt netin käytölle.
– Tiedämme, että kun lapset ja nuoret löytävät omia intohimon kohteitaan, he eivät katoa somemaailmaan, vaan tekevät asioita, joista nauttivat. Intohimo voi olla vaikkapa mopoharrastus tai joku muu asia, johon uppoutuu ja jossa aika unohtuu. Vanhemmat ja muu yhteisö voivat vahvistaa lasta ja auttaa häntä löytämään oman intohimonsa.
– Vanhempien kannattaa huomata hyvä, luottaa kasvun ihmeeseen ja siihen, että lapselle löytyy oma polku. Hänestä kasvaa nuori, joka osaa toimia viisaasti, joka huolehtii omista läksyistään ja on sinnikkäämpi kuin vanhempi olisi ikinä voinut kuvitella.
Kasvattajailtapäivässä asiantuntijoita ja keskustelua
Jarno Alastalo ja Kaisa Vuorinen puhuvat Espoonlahden kirkolla lauantaina 4. toukokuuta kello 14–18 järjestettävässä Kasvattajailtapäivässä, jonka aiheena on nuoret, kasvatus ja digitaalinen maailma. Tilaisuus on suunnattu nuorten vanhemmille, opettajille ja muille aikuisille sekä alan ammattilaisille.
Alastalo pohtii puheenvuorossaan, tekeekö sosiaalinen media nuorista onnettomia tai onnellisia. Vuorisen aiheena on positiivinen pedagogiikka.
Tapahtuma toteutetaan vuoden 2023 Yhteisvastuukeräyksen Espoonlahden seurakunnan paikallisen osuuden keräystuotolla.
Tapahtuman lopuksi on paneelikeskustelu, jossa on mukana eri alojen asiantuntijoita.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Algoritmit tykkäävät, kun Tiktok-pappeja paheksutaan
PuheenvuorotPetja Kopperoisen Tiktok-videoista syntynyt keskustelu on hunajaa somejäteille, kirjoittaa Ella Luoma.
