null Kommentti: Anohnin rock-keikalla ja körttien seurapuheissa kuului sama suru ihmisen aiheuttamasta tuhosta

Anohni esiintymässä Roskilde Festivalilla 5. heinäkuuta. Kuva: Helle Arensbak / AFP / Lehtikuva.

Anohni esiintymässä Roskilde Festivalilla 5. heinäkuuta. Kuva: Helle Arensbak / AFP / Lehtikuva.

Puheenvuorot

Kommentti: Anohnin rock-keikalla ja körttien seurapuheissa kuului sama suru ihmisen aiheuttamasta tuhosta

Salon herättäjäjuhlilla oli mahdollisuus nähdä kristinuskosta ja kirkosta se toinen, vähemmän otsikoissa näkyvä puoli.

Tänä kesänä iso osa Eurooppaa on kärventynyt helvetillisissä helteissä, mutta Suomessa saatiin viime viikon loppupuolella nauttia jopa poikkeuksellisen kurjasta säästä. Itse pääsin nauttimaan myös kahdesta päällepäin katsoen hyvin erilaisesta ulkoilmatapahtumasta. Torstaina Ulla-myrskyn raikkaissa alkutuulahduksissa Helsingissä konsertoi taiderockin tähti Anohni. Lauantaina Salossa herättäjäjuhlilla veisattiin välillä tihku- ja välillä kaatosateessa.

Anohnin konsertti oli kuin herättelevä tuomiopäivän saarna: jos parannusta tai pikemminkin täyskäännöstä ei tehdä heti, tuho on väistämätön. Ihminen on toiminnallaan ja piittaamattomuudellaan muuttanut maapallon olosuhteita niin paljon, että käynnissä on massasukupuutto. Konsertin taustalla pyöri videokuvaa Australian rannikolta Isolta valliriutalta, joka uhkaa tuhoutua meriveden lämpenemisen seurauksena. Musiikin lomassa kuultiin videolla puhuvia meribiologeja. Niin näitä puheenvuoroja kuin Anohnin esiintymistäkin väritti syvä suru.

Ennen konserttia julkaistussa Helsingin Sanomien haastattelussa Anohni yhdisti ympäristötuhon kristinuskon pitkään historiaan. Hän kutsui kristinuskoa kuoleman kultiksi, joka on nostanut ihmisen luonnon yläpuolelle. Tällainen yleistys ei ole mitenkään uusi. Epäreilultakin se tuntuu, kun on nähnyt paljon sellaista kristillisyyttä, joka pyrkii suitsimaan ihmisen ahneutta ja itsekkyyttä – kai niitä voisi synniksikin kutsua – ja kehottaa kohtuullisuuteen ja vastuuseen.

Mielikuva, että kristinusko on jonkinlainen tämän maapallon ja ihmisten todellisuudesta vieraantunut systeemi, joka keskittyy Jeesuksen toisen tulemisen valmisteluun ja siinä sivussa lähimmäisten kyttäämiseen ja tuomitsemiseen, on aika yleinen. Ei se ihan tyhjästä ole syntynyt, mutta koko totuus se ei ole.

Lauantaina 5. heinäkuuta herättäjäjuhlia vietettiin sateisessa säässä. Kuva: Kaisa Halonen.

Lauantaina 5. heinäkuuta herättäjäjuhlia vietettiin sateisessa säässä. Kuva: Kaisa Halonen.

Anohnin herkistämin korvin kuuntelin herättäjäjuhlien seurapuheita. Vaikka Jumala on sama ja ihminenkin pohjimmiltaan aika samanlainen, maailma on hyvin toisenlainen kuin körttiläisyyden syntyaikoina 1700-luvun lopulla. Kuuluiko se missään?

Kuului. Gaza mainittu ja Ukraina mainittu. Kehitysavun leikkaukset mainittu. Tekoäly mainittu. Ilmastokriisi mainittu useampaan kertaan. Esimerkiksi ilmakehätieteiden apulaisprofessori Anna Lintunen arvioi, että jos körttien voimahahmo Paavo Ruotsalainen eläisi tänä päivänä, hän näkisi luonnon tuhoutumisen tai ympäristön välinpitämättömän käytön hengellisenä sokeutena ja ylpeytenä – ihmisen haluna olla Jumalan asemassa.

Sateenkaariseurat pidettiin Uskelan kirkossa. Kuva: Mika Honkanen.

Sateenkaariseurat pidettiin Uskelan kirkossa. Kuva: Mika Honkanen.

Kristinuskoa ja kirkkoa koskevia käsityksiä päivitettiin myös herättäjäjuhlien sateenkaariseuroissa. (Tavallaan tämäkin liittyy Anohniin. Hän on transsukupuolinen, ja on käsitellyt varsinkin varhaisemmassa tuotannossaan paljon identiteettiin, sukupuoleen ja ruumiillisuuteen liittyviä teemoja.) Siinä missä erään toisen herätysliikkeen kesäjuhlilla erilaisuuden hyväksymisestä muistuttavat tarratkin olivat uskovaisille liikaa, täpötäydessä Uskelan kirkossa alttarille johtivat sateenkaaren värit ja puheita pitivät sateenkaari-ihmiset itse.

Opiskelija Selma Siltanen pohti, olisiko helpompaa olla niin sanotusti normaali – silloin ei tarvitsisi kuulla ilkeitä kommentteja tai nähdä vihaavia katseita. ”Vastaus on ei. Helpompaa olisi, jos lakattaisiin tuomitsemasta muita heidän identiteettinsä, ulkonäkönsä, taustansa tai kykyjensä vuoksi”, hän totesi.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.