Vettä Nepaliin. Kusunden dalit-kylä on saanut kehitysyhteistyöhankkeen tuella vesijärjestelmän ja omat vesihanat kylään. Kuva: Mimosa Hedberg, SLS.
Suomen Lähetysseura tekee työtä juuri niissä maissa, joita ilmastonmuutos tulee lyömään erityisen kovaa, ja siksi kirkonkin pitää puhua ilmastonmuutoksesta
Suomen Lähetysseura, 162-vuotias kirkon lähetysjärjestö, tekee työtä Nepalin kastittomien ihmisoikeuksien toteutumiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Miksi ihmeessä?
Äänen antaminen äänettömille, ilmastonmuutoksen torjuminen ja sortavien rakenteiden purkaminen. Nämäkin ovat Suomen Lähetysseuran (SLS) työn teemoja tänä päivänä.
Miten Lähetysseura työskentelee näissä asioissa, toiminnanjohtaja Rolf Steffansson?
– Hyvä esimerkki ”äänettömistä” ovat Nepalin kastittomat eli dalitit, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa yhteiskunnassa.
– Daliteja on paljon paikallisen luterilaisen kirkon jäsenissä. Työskentelemme dalitien kanssa niin, että heidän oikeutensa tulevat yhteiskunnalliseen keskusteluun mukaan. He huomaavat, että he eivät ole saastaisia. Heidätkin on luotu Jumalan kuvaksi ja heillä on sama ihmisarvo kuin muillakin, Steffansson sanoo.
Toiminnanjohtaja Rolf Steffansson on työskennellyt useita vuosia Tansaniassa. Kuva: Sami Mannerheimo / SLS
Työtä haavoittuvissa maissa
Ilmastonmuutoksen vaikutuksista julkaistiin juuri hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n hätkähdyttävä raportti.
– Kartta niistä maista, joissa vaikutukset ovat vakavimmat, osuu aika hyvin yhteen SLS:n toimintamaakartan kanssa. Teemme työtä juuri niissä maissa, joita ilmastonmuutos tulee lyömään erityisen kovaa. Lähetystyössä voimme toimia paikallisten kirkkojen ja kumppanien kanssa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muutoksiin sopeutumiseksi, Rolf Steffansson toteaa.
– Meiltä kysytään usein, miksi kirkon pitäisi puhua ilmastonmuutoksesta. Siksi, että maailmanlaaja kirkko kärsii siitä jo. Raamatussa verrataan seurakuntaa ihmiskehoon: jos yksi ruumiinjäsen kärsii, kaikki jäsenet kärsivät yhdessä.
Teemme työtä juuri niissä maissa, joita ilmastonmuutos tulee lyömään erityisen kovaa.
Sortavat rakenteet ovat Steffanssonin mukaan esimerkiksi sellaista yhteiskunnan lainsäädäntöä tai budjetointia, joka sulkee haavoittuvat ryhmät ulkopuolelle. Yksinkertainen esimerkki ovat Etiopian kuurot ihmiset, jotka jäävät helposti täysin ilman koulutusta ja työnsaantimahdollisuuksia. SLS on tehnyt kauan pioneerityötä järjestämällä kuuroille perus- ja ammattikoulutusta.
Rakenteet muuttuvat, kun valtio osoittaa budjettivaroja viittomakielisten opettajien koulutukseen. Etiopiassa nähdään ilahduttavan hyviä tuloksia tällä saralla.
Opiskelija Katri Malmi työskenteli vapaaehtoisena Kyproksella Lähetysseuran Lähi-idän ja Pakistanin työn toimistossa. Kuva: Esko Jämsä
Vapaaehtoisena Kyproksella toimistotöissä
Yksi esimerkki globaalin vastuun kantamisesta ruohonjuuritasolla on SLS:n kansainvälinen vapaaehtoistyö. Vapaaehtoiset saavat neljän viikonlopun mittaisen koulutuksen, jonka jälkeen he voivat hakea 2–12 kuukauden pesteihin Lähetysseuran työkohteissa ympäri maailmaa.
Opiskelija Katri Malmi työskenteli syksyn 2019 vapaaehtoisena Kyproksella, Limassolissa. Siellä, neutraalilla maaperällä, sijaitsee SLS:n Lähi-idän ja Pakistanin työn toimisto. Malmi työskenteli aluehallinnon vapaaehtoisena.
– Istuin kahdeksan tuntia päivässä toimistossa avustamassa aluekoordinaattoria. Koostin tulosraporttia ja tein pienempiä sopimuskohderaportteja seurakunnille. Kävin läpi Excel-taulukoita rivi kerrallaan tarkistaen, ettei talouslukuja ole unohtunut, kertoo Malmi.
Kävin läpi Excel-taulukoita rivi kerrallaan.
– Työ oli hyvin mekaanista ja aikaa vievää. On hyvä, että on joku vapaehtoinen tekemässä sellaista. Tein myös mallihankesuunnitelmaa ja pääsin mukaan hankeseurantamatkalle. Halusin juuri tällaiseen työhön: se oli ammatillisesti kiinnostavaa, siinä voi olla hyödyksi järjestölle ja oppia itsekin uutta.
Katri Malmi yllättyi nähdessään omin silmin, kuinka vaikeaa ja riskialtista on tehdä kehitysyhteistyötä niin, että se todella vaikuttaisi positiivisesti. Se vaatii ammattitaitoa.
Teologian kandidaatiksi valmistunut Malmi on juuri aloittanut opinnot informaatioverkostojen koulutusohjelmassa Aalto-yliopistossa. Hänen mielestään tavalliselle ihmiselle tehokkain ja järkevin tapa auttaa on lahjoittaa rahaa ammattimaisesti toimiville järjestöille – äänestämistä unohtamatta.
Senegalilaisen Tookambelin kylän väki saa koulutusta vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista. Kuva: Anna Tikum / SLS
Suomi ei ole saari
Mutta miksi tavallisen suomalaisen pitäisi välittää siitä, mitä maailmalla ja varsinkin kehitysmaissa tapahtuu? Rolf Steffansson vastaa salamannopeasti.
– Koska se on oikein!
Ja muitakin syitä on.
– Emme elä irrallisessa saarekkeessa Suomessa. Se, mikä tapahtuu maailmassa, vaikuttaa ennemmin tai myöhemmin meihin, meidän talouteemme ja turvallisuuteemme.
– Moni sanoo, että ihmisiä pitää auttaa siellä, missä hätä syntyy. Olen samaa mieltä. Siksi pitää varmistaa, että autamme.
Rolf Steffansson saarnaa Helsingin tuomiokirkon messussa sunnuntaina 12.9. Messu lähetetään myös suorana verkossa. Kirkkoon mahtuu uusimpien koronarajoitusten mukaan 650 ihmistä.
Jutun otsikko vaihdettu 10.9.21.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mitä hyötyä kehitysyhteistyöstä on? – Mimosa Hedberg on nähnyt, kuinka kaikkein köyhimmät nepalilaiset pystyvät parantamaan elämäänsä
Hyvä elämäJoillakin Nepalin syrjäseuduilla tytöt ja naiset eristetään kuukautisten ajaksi karjavajaan. Siellä heitä kiusaavat kylmä, nälkä, häkä ja väkivallan pelko. Perinne on yksi kehitysyhteistyön haasteista, joihin viestintäasiantuntija Mimosa Hedberg on törmännyt.
