Kommentti: Kriitikoille Greta-ilmiö edustaa orwellilaista dystopiaa, mutta minulle hän on Jimi Hendrix

Kommentti: Kriitikoille Greta-ilmiö edustaa orwellilaista dystopiaa, mutta minulle hän on Jimi Hendrix

Kun olin Greta Thunbergin ikäinen, sukupolveani järkytti Saddam Husseinin ympäristörikos, kun hän sytytti Kuwaitin öljyputket.

Minä olen Greta Thunbergin puolella. Sanoi hän mitä tahansa, niin joka tapauksessa puolustan lapsia.

Mutta en ole Gretan puolella paapoakseni ja sitä kautta osoittaakseni, miten fiksu ja hyvä aikuinen muka olen. Halveksin kaikkia niitä, jotka vähänkään sorkkivat Gretan ulkoista olemusta. Sellaisessa käytöksessä on mielestäni jotakin sadistista vihaa.

En ole Gretan puolella siksi, että media teki hänestä ilmiön. En ole Gretan puolella siksi, että hänen avullaan ja häntä hyväksikäyttäen saisin edistettyä itselleni tärkeää sanomaa. Sosiaalisessa mediassa paremmin tietäjät ovat jakaneet kuvakollaaseja, joissa eri aikojen hirmuhallitsijat levittävät propagandaansa ottamalla syliinsä lapsen.

Somessa Greta-ilmiötä on arvosteltu vedoten George Orwellin romaaniin Vuonna 1984. Romaanin päähenkilö Winston Smith työskentelee Totuusministeriössä. Smith on naisvihaaja. Hän inhoaa varsinkin nuoria naisia, koska juuri he ovat aina kaikkein kiihkeimpiä Puolueen kannattajia, jotka esiintyvät Puolueen propagandajulisteissa.

Greta-ilmiön arvosteleminen ei ole merkki mielenterveyden häiriöstä, eikä Greta-ilmiön arvosteleminen ole Winston Smithin edustamaa naisvihaa.

Gretaa on pidetty muun muassa multimiljardööri George Soroksen sätkynukkena. Arvellaan, että Soros rahoittaa kaikkia niitä poliittisia toimijoita ja aktivisteja, joiden tavoitteena on saada tavalliset kansalaiset luopumaan kansalaisoikeuksistaan. Ne, jotka näkevät Gretan näin, uskovat, että Soroksen tavoitteena on globaali totalitarismi. Heille Greta ilmentää orwellilaista dystopiaa.

Ajassamme on mielestäni lievää totalitarismin hajua. Sen sanomisesta saattaa saada päähänsä salaliittoteoreetikon foliohatun. Siitä huolimatta aiheesta kannattaisi rohkeasti keskustella. Mutta älkää heilutelko natsikorttia.

En myöskään ole Gretan puolella siksi, että minua naurattaisivat suositut meemit kriisipuhelimesta, jonne voivat soittaa kaikki ylipainoiset Gretasta ahdistuneet sedät. Gretan kannattajien esittämät muistakaa lääkkeet -tyyppiset vitsit ovat minusta huonoa pilaa.

Maailmassa mikään ei ole täydellistä. Siksi Gretan ympärille rakentuneessa ilmiössä varmasti on arvosteltavaa. Greta-ilmiön arvosteleminen ei ole merkki mielenterveyden häiriöstä, eikä Greta-ilmiön arvosteleminen ole Winston Smithin edustamaa naisvihaa. Itse asiassa minäkin haluan pysyä Gretan ympärille synnytetyn ilmiön ulkopuolella, koska en pidä massaliikkeistä enkä marsseista.

Pari vuotta myöhemmin hyvä ystäväni kirjoitti laulun Uutiskuvaa, jonka säkeistöissä luonnonsuojelijat hammasharjoilla rapsuttivat lintujen höyhenistä mustaa öljyä.

Olen Gretan puolella siksi, että myös minä olen ollut 16-vuotias. Gretan palavasieluisuus on muistuttanut minua siitä. Aloin 16-vuotiaana käyttää inkojen ompelemaa liiviä solidaarisuudesta. Pian kuljin kouluun ecuadorilainen huopahattu päässä muistutuksena konkistadorien synneistä. Rämpytin teininä El Condor Pasaa, koska kaikkihan me haluamme vapautta ja oikeutta.

Olen Gretan puolella, koska hän on minulle Jimi Hendrix.

Kävin rippikoulun ja olin isosena körttiläisten Aholansaaressa. 1800-luvulla siellä asui talonpoika Paavo Ruotsalainen. Nuoruuteni Aholansaaressa poltettiin tupakkaa ja huudatettiin U2:a. Yökaudet parannettiin maailmaa. Itkusilmäisinä katsoimme televisiokuvaa, kun Saddam Hussein oli tehnyt järkyttävän ympäristörikoksen sytyttämällä Kuwaitin öljyputket. Pari vuotta myöhemmin hyvä ystäväni kirjoitti laulun Uutiskuvaa, jonka säkeistöissä luonnonsuojelijat hammasharjoilla rapsuttivat lintujen höyhenistä mustaa öljyä. Nykyisessäkin keskustelussa haluaisin kuulla, mitä esimerkiksi Qatar ja Iran tekevät ilmaston hyväksi.

Kuinka kehtaatte! Niin mekin puhuimme silloin. Paavon pirtissä pidettiin seurapuheita, joissa tulisieluisesti taisteltiin epätoivoa vastaan. Greta muistuttaa minua tuosta ajasta. Jos vastustaisin Gretaa, tekisin väkivaltaa itselleni eli sille sisälläni olevalle 16-vuotiaalle, jota ilman en olisi kasvanut siksi minuudeksi, joka olen nyt.

Greta on lääkettä kyynisyyteen. Miten muka kyynisenä jaksaisin taistella tekopyhyyttä vastaan? Greta on minulle eksistentiaalinen muistutus, jotten kadottaisi nuoruuden iloa ja rupeaisi tosikoksi. Siksi olen Gretan puolella.


Soundtrack: Jimi Hendrix: All along the Watchtower

Toista video

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi