Suonpää: Erityislapsi hiljaa ilmastonmuutoksesta!

Suonpää: Erityislapsi hiljaa ilmastonmuutoksesta!

Lasten ilmastoaktivismin keulahahmo Greta Thunberg ärsyttää monia.

Ilmastonmuutoskeskustelussa keskeistä on, että osapuilleen kaikkien mielestä jotakin pitäisi tehdä, mutta mitään ei saisi tehdä, sillä jos jotakin tehdään, se voi koskettaa myös minua. Pahinta on, kun joku sanoo ääneen, että näin ei voi jatkua. Siksi lasten ilmastolakko ja 16-vuotias Greta Thunberg ärsyttävät monia.

On aina nuorten tehtävä osoittaa, mikä on tärkeää, opettaa vanhemmilleen, mikä on hyvää ja kaunista. Siksi yhteiskunta kehittyy. Isäni mielenosoituskyltissä luki viisikymmentä vuotta sitten ”Viva Dubček!” ja äitini opetti vanhemmilleen, että nainenkin voi olla koulutettu ammattilainen ja asiantuntija. Lapsena minä kirjoitin Tampereella Setan tilaisuudessa plakaattiin ”Kyllä saa olla homo”, vaikken ihan vakuuttunut asiasta tainnutkaan olla.

Erilaisuutta on toki sekin, että saa aikaan maailmanlaajuisen liikkeen.

Nyt on uusien nuorten ja ilmastomuutoskeskustelun vuoro. Greta Thunberg on saanut lapsemme puhumaan asiasta, joka on tärkeä. Pahinta hänessä ei kuitenkaan ole, että hän on lapsi ja silti uskottava. Vielä pahempaa on, että hän julkeaa tehdä niin, vaikka on ”erityislapsi”. Voisiko sellaiselle myöntää Nobelin rauhanpalkintoa?

Greta Thunberg on haastattelussa kertonut, että hänellä on diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä, keskushermoston kehityshäiriö. Se ei tee hänestä yhtään yksinkertaisempaa, mutta aiheuttaa haasteita sosiaalisessa kanssakäymisessä. Greta Thunberg ei siis ole sairas, mutta kutsumalla häntä erityislapseksi on helppo tehdä selväksi, että hän on ”erilainen”. Erilaisuutta on toki sekin, että saa aikaan maailmanlaajuisen liikkeen.

Ylipäänsä koko sana ”erityislapsi” on ongelmallinen. Alun perin kyse oli erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista – children with special needs. Nyttemmin lapsen erityiset tarpeet ovat unohtuneet, ja puhekielisessä muodossa ”erityislapsi” tarkoittaa lapsia, jotka ovat erilaisia, jotenkin erikoisia. Tätä Greta Thunbergin erilaisuutta on Suomessakin nostettu esiin kolumneissa ja sosiaalisessa mediassa, aivan kuin ”erityislapsilla” olisi muita vähäisempi oikeus osallistua.

Samalla Greta Thunbergia on myös kritisoitu sitä, että hänen ajatuksensa ovat myös hänen vanhempiensa ajatuksia. Ei hän ole itse keksinyt sitä, että ilmastomuutos on paha juttu, hän on kuullut ilmastonmuutoksesta vanhemmiltaan. Näin kasvatus toimii. Vaikka minun vanhempani eivät ehkä aina jakaneetkaan minun nuoruuden idealismiani, heistä ja kasvatuksestani sekin lopulta kumpusi. Kun kotona riittävän pitkään opetetaan ihmisten olevan saman arvoisia tai maapallon pelastamisen arvoinen, sitä saattaa lapsi nuoruuden innossaan mennä vanhempiensakin ohitse ja päätyä hoputtamaan heitä matkalla kohti parempaa maailmaa.

Valtaosa lasten tarpeista on aivan samoja, olivat he ”erityislapsia” tai eivät. Lapsi haluaa, että häntä kuunnellaan. Lapsen erityisin tarve on olla tärkeä, tulla otetuksi vakavasti. Useimmat lapset haluavat huomiota ja moni unelmoi siitä, että saisi edes hetken olla tähti. Tähän erityistarpeeseen vastaaminenko on Greta Thunbergin vanhempien suuri synti? Sen sijaan, että he olisivat sulkeneet lapsensa erityiseen näkymättömyyteen, heidän erityislapsensa toteuttaa itseään ja saa kaipaamaansa huomiota niin vanhemmiltaan kuin meiltä muiltakin. Moni muukin nuori haluaisi samaa.

Greta Thunberg on aivan erityinen lapsi. Hän on saanut tavoitella unelmaansa, ja häntä tuetaan, kun hän yrittää tehdä hyvää. Siihen olisi hyvä kannustaa muitakin vanhempia.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi