Kommentti: Lapsista on tulossa luksusta – lisääntyminen onnistuu myöhemmällä iällä parhaiten rahalla
Suurin osa lapsettomista aikuisista toivoo lasta. Jos vauvanteolle suotuisin aika kuluu pätkäsuhteissa ja -töissä, varakkaat voivat ostaa itselleen eniten lisäaikaa ja mahdollisuuksia lapsihaaveen toteuttamiseen.
Aloitetaan faktoista: Lapsettomuus koskettaa yhä useampia. Suomalaisnaiset saavat keskimäärin 1,26 lasta, mikä on alhaisin tilastoitu luku ikinä. Vähiten vauvoja syntyy pienituloisille ja matalasti koulutetuille ihmisille. Myös kaupunkilaisuus, sinkkuus ja miessukupuoli alentavat todennäköisyyttä lapsen saamiseen.
Jos ihminen on lapseton omasta halustaan, asiat ovat niin kuin pitääkin. Emme onneksi elä yhteiskunnassa, jossa kohdullisten olisi pakko synnyttää uusia kansalaisia tai siittiöiden luovuttaminen olisi jokaisen siihen kykenevän velvollisuus.
Moni kuitenkin tahtoo lapsen. Suurin osa lapsettomistakin haluaa tai olisi halunnut sellaisen. Yleisimmin suomalaiset toivovat kahta lasta. Silloin sisarukset voivat pieninä leikkiä keskenään, täyttää iltasatuaikaan vanhemman kummatkin kainalot ja tukea toisiaan teini-iässä, kun vanhempi muuttuu ärsyttäväksi.
Lapsikaipuussa on jotakin alkukantaista ja vaikeasti sanoitettavaa. Muistan hetken, jolloin tajusin ensi kertaa haluavani vauvan. Pitelin silloin sylissä isosiskoni vastasyntynyttä esikoista. Elin hedelmällisintä ikääni ja olin seurustellut vuosia.
Kumppani suhtautui lapsihaaveeseeni myönteisesti, mutta antoi kaksi ehtoa. Hän halusi ensin naimisiin ja vakityön edes toiselle meistä. Ehdin itkeä tyhjää syliäni ennen kuin olimme antaneet raskaudelle edes mahdollisuutta.
Minun haaveeni toteutui, yhä useamman ei.
Kahta lasta haluavan tulisi aloittaa esikoisen yrittäminen 27-vuotiaana.
Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch kertoi marraskuisessa Suomalaisten lapsitoiveen tukeminen -tilaisuudessa, missä iässä naisen tulisi viimeistään yrittää lasta, jotta hänellä olisi 90 prosentin todennäköisyys onnistua. Jos toivoo yhtä lasta, raskautta pitäisi yrittää 32-vuotiaana. Kahta lasta haluavan tulisi aloittaa esikoisen yrittäminen 27-vuotiaana ja kolmesta lapsesta haaveilevan 23-vuotiaana.
Rotkirch kertoo lokakuussa julkaistussa väestöpoliittisessa selvityksessä ”20 ehdotusta lapsitoiveiden tukemiseksi”, että keskimääräinen äidiksi tuloikä on noussut yli kolmeenkymmeneen vuoteen, ja samalla lapsettomien osuus on kasvanut nopeasti.
Jotkut ostavat lisäaikaa lisääntymisyrityksilleen pakastamalla munasolujaan. Kustannukset ovat tuhansia euroja.
Jos vauvanteolle suotuisin aika kuluu pätkäsuhteissa ja -töissä, lapsen saa myöhemmällä iällä varmimmin hedelmöityshoitojen avulla. Niistä 58 prosenttia tehtiin viime vuonna julkisessa terveydenhuollossa.
Vauva maksoi lopulta 57 000 euroa.
40 vuotta täyttäneitä ja pitkiä hoitojaksoja tarvitsevia naisia ja muita kohdullisia ihmisiä autetaan tulemaan raskaaksi vain yksityisellä puolella. Hedelmöityshoitojen kokonaiskustannukset nousevat siellä usein kymppitonniin tai -tonneihin. Ylen keväällä haastatteleman pariskunnan vauva maksoi lopulta 57 000 euroa. Aina hoidot eivät onnistu.
Hallitus on esittänyt, että yksityisklinikoilla tehdyt hedelmöityshoidot otettaisiin ensi vuonna takaisin Kela-korvauksen piiriin ja hoidoista korvattaisiin noin 40 prosenttia, kun niitä tarvitaan terveydellisistä syistä. Yksin äidiksi yrittävät ja sateenkaariperheet jäävät tällä rajauksella muita huonompaan asemaan. Lisäksi apu vauvan saamisessa säilyy yhä liian kalliina monelle nais-mies-parillekin.
”Voidaan puhua kasvavasta lisääntymisen eriarvoisuudesta”, Rotkirchin selvitys kuvaa nykytilannetta. Keille kuuluu mahdollisuus lapsiperheeseen, ja mihin hintaan? Ovatko lapset uusi luksus?
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupunki -median toimittaja ja kahden lapsen äiti.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Itsellinen äiti Laura Luoma sai vauvan hedelmöityshoidoilla – seurakunnan vertaistukiryhmä odottajille valmisti häntä elämänmuutokseen
Hyvä elämäLapsen saamiseen valmistautuminen on muutakin kuin vauvan tarvikkeiden ostamista. Se voi olla tilan luomista mieleen.