Kommentti: Tekoäly ei katoa silmät sulkemalla – aiotko ratsastaa sillä vai jäädä alle?
Tekoäly on kuin elefantti, jota sokeat miehet tutkivat: yksi pitää sitä käärmeenä, toinen köytenä, kolmas muurina. Vaikka kukaan ei näkisi kokonaisuutta, elefantti on jo täällä, ja se liikkuu.
Tekoälystä yritettiin saada tolkkua kirkon Heräys-tapahtumassa 28.3. Ohjelmistotekniikan professori, ulkoministeriön teknologiasuurlähettiläs, Googlen maajohtaja, filosofit, tekoälyn eettisen käytön edistäjät ja muut kovan luokan asiantuntijat kertoivat, mitä tekoäly tekee ja kuinka se muuttaa tavallisen ihmisen elämää.
Siitä oltiin hyvin yksimielisiä, että tekoäly mullistaa työtä, yhteiskuntaa ja ihmisten välisiä suhteita. Muuten tekoäly nähtiin eri tavoin. Yksi piti tärkeänä avata tekoälyn teknologiaa, ettei siihen suhtauduttaisi kuin taikalaatikkoon. Toinen painotti sääntelyn merkitystä. Kolmas kertoi kohdanneensa Tokiossa katolisia pyhimysrobotteja, jotka valitsivat ihmisille raamatunpätkiä.
Mistä ylipäänsä puhutaan, kun puhutaan tekoälystä? Monelle tutut tekoälyapurit, kuten ChatGPT ja Copilot, ovat aivan eri asioita kuin taisteludronet, jotka tekevät sodassa ilmaiskuja jopa täysin itsenäisesti. Silti ne kaikki perustuvat tekoälyyn.
Mieleen nousi vanha vertaus elefantista ja sokeista miehistä. Tarinassa yksi kokeilee elefantin häntää ja sanoo, että elefantti on kuin köysi. Toinen tunnustelee jalkaa ja ilmoittaa, että elefantti muistuttaa pikemminkin pylvästä. Kolmas koskee kärsään ja väittää elefantin olevan kuin käärme. Neljäs taputtelee ison eläimen kylkeä ja toteaa, että elefantti on kuin muuri. Kokonaisuus ei hahmotu mistään yksittäisestä näkökulmasta.
Tekoälyllä on yhtä paljon tunneälyä kuin leivänpaahtimella.
- Ohjelmistotekniikan professori Pekka Abrahamsson
Tekoäly voi vaikuttaa fiksulta ja empaattiselta. Se voi sparrata ihmistä ajattelemaan uudella tavalla tai tukea chatbottina ahdistuneita nuoria. Silti se vain imitoi ihmisten ajattelua ja tunteita käyttämällä siihen syötettyä dataa.
”Tekoäly hallusinoi. Sillä on yhtä paljon tunneälyä kuin leivänpaahtimella”, sanoi ohjelmistotekniikan professori Pekka Abrahamsson.
Onko tekoäly enemmän uhka vai mahdollisuus? Kirkon viestintäjohtaja Eevu Heikuran mielestä ”tekoäly on kuin puukko, jolla voi kuoria hedelmän tai tappaa ihmisen”. Suomen tekoälykeskusta edustava Jaana Leikas totesi, että ”tekoälyn potentiaali tehdä hyvää ja pahaa on paljon suurempi kuin minkään muun teknologian, johon olemme tottuneet”.
Kyllä, tekoäly auttaa monia työssään. Kyllä, sillä korvataan ihmistyötä.
Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen kertoi Heräyksessä, että tekoälyllä voisi korvata jo tänään 70 työtehtävää kaupungin hallinnosta. Vantaan kaupungilla työskentelevä seuralaiseni pohti lounaalla, että nytkö työ lähtee alta.
Jos jokin tuntuu pelottavalta ja vieraalta, on hyvin inhimillistä kääntää sille selkänsä. Mutta jos yrittää jatkaa elämistä kuin tekoälyä ei olisikaan, alkaa todennäköisesti syrjäytyä yhteiskunnasta.
Norsuvertaus on kömpelö, mutta jatkan sillä silti. Koska tekoälyelefantti on täällä, haluan yrittää ratsastaa sillä – en peittää silmiäni ja korviani ja vain odottaa, tallooko se minut.
Kuten ulkoministeriön teknologiasuurlähettiläs Stefan Lindström sanoi: ”Ottakaa selvää eri tekoälymalleista ja leikkikää niillä. Katsokaa vaikka YouTubesta, mitä kaikkea tekoälyllä voi tehdä. Yllätytte.”
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin toimittaja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Etsivä löytää – ellei ensin uppoa väärän tiedon suohon
PuheenvuorotVehka Kurjenmiekka suosittelee tiedonhaun avuksi ystäviä ja tuttavia ChatGPT:n sijaan.
