Yksi Essi Hirvosen kappaleista kuvaa kahden sydämen sykettä ja yhteyttä.
Essi Hirvonen tavoittelee kontrabassolla pyhyyttä – ”Ärsykkeitä pursuavassa maailmassa musiikki voi auttaa hiljentymään”
Essi Hirvosen konsertti on omistettu kahdeksalle pyhälle ihmiselle. Yksi heistä on muusikoiden suojeluspyhimys Cecilia.
Muusikoiden suojeluspyhimyksen Cecilian muistopäivää vietetään 22. marraskuuta. Tänä vuonna päivää voi juhlia Pyhät-konsertissa Musiikkitalossa. Kyseessä on Essi Hirvosen maisterikonsertti, jossa hän soittaa soolona kontrabassolla.
Konsertin kappaleet ovat syntyneet vuosina 2020–2023. Hirvonen on omistanut ne kahdeksalle pyhälle ihmiselle. Tavallisessa luterilaisessa perheessä kasvanut Hirvonen liittyi ortodoksiseen kirkkoon opintojensa aikana.
– Jokainen konsertin pyhä ihminen on minulle eri syystä rakas. Minulle on tärkeää, että koen soittamani musiikin merkitykselliseksi.
Vaikka teema on hengellinen, kyseessä ei Hirvosen mukaan ole hengellisen musiikin konsertti.
– Hengellisyys tulee mukaan omasta hengellisyydestäni, ja joillekin kuulijoille pyhät voivat toimia kiintopisteinä musiikkiin. Konserttikokonaisuutta voi kuitenkin kuunnella omista lähtökohdistaan ilman hengellistä tematiikkaa.
Valkoisesta kohinasta sydänääniin
Essi Hirvonen on opiskellut Sibelius-Akatemiassa kansanmusiikin osastolla. Opiskelujen alusta asti häntä on kiinnostanut se, kuinka eri tavoin kontrabassoa voi soittaa. Hän on pyrkinyt kehittämään musiikkiinsa uusia soittotekniikoita ja tapoja muodostaa ääniä.
Konsertin ensimmäinen kappale on omistettu 200-luvun taitteessa eläneelle pyhälle Cecilialle, joka kuvataan usein jonkin soittimen kanssa. Hänen ei kuitenkaan tiedetä soittaneen mitään, mutta kerrotaan, että hän ”lauloi sydämessään Jumalalle”.
Tämä laulu, joka ei ole muiden kuultavissa, inspiroi Hirvosen sävellysprosessissa ajatusta, ettei kaikkea tarvitse nähdä ja kuulla voidakseen ymmärtää jonkin olemassaolon.
Kappaleen inspiraationa on toiminut myös white noise eli niin kutsuttu valkoinen kohina.
– Tarkoitus on herätellä kuuntelijan korva kuulemaan erilaisia sävyjä ja äänten yksityiskohtia. Nuo äänet voivat johdatella myös hengellisyyden äärelle.
Yhtä kappaletta varten Hirvonen kehitteli soittotapoja, jotka imitoivat ortodoksisen kirkon kellojen soittoa.
– Konsertissa on paljon ääniä, joita ei yhdistäisi kontrabassoon.
Sävellettyjen osuuksien lisäksi konsertissa kuullaan improvisaatiota. Näin jokainen esitys on ainutkertainen.
– Improvisaatioon vaikuttaa tila, valo ja ääni. Etenkin kappaleen tempo elää usein oman kehollisen kokemukseni kautta.
Näin on esimerkiksi kappaleessa Sydänäänet/Rakkaus, joka perustuu sydänäänten imitointiin.
– Kappale kuvaa kahden sydämen sykettä ja vuorovaikutusta. Siihen, miten soitan vaikuttaa oma kokemukseni kyseisestä hetkestä ja esimerkiksi se, miten hengitän.
Essi Hirvonen haluaa herätellä kuuntelijan korvan kuulemaan erilaisia sävyjä ja yksityiskohtia. – Nuo äänet voivat johdatella myös hengellisyyden äärelle, hän sanoo.
Yksi kappale on omistettu taivaalliselle esirukoilijalle
Sydänäänet/Rakkaus on Essi Hirvosen aiempia sävellyksiä ja ainoa, joka ei ole syntynyt tulevaa konserttia varten. Hirvonen tiesi kuitenkin heti, kenelle kappaleen omistaa: Ljubov Rjazanilaiselle.
Tämä 1800-luvulla elänyt venäläinen nainen on Hirvoselle erityisen merkityksellinen, sillä liittyessään ortodoksiseen kirkkoon Hirvonen valitsi pyhän Ljubovin taivaalliseksi esirukoilijakseen.
Ortodoksisessa kirkossa vanhemmat valitsevat syntyneelle lapselleen taivaallisen esirukoilijan nimenannon ja kasteen yhteydessä.
– Minä saatoin valita itse, koska liityin kirkkoon myöhemmin. Ljubov Rjazanilaisen elämäkerta puhutteli minua, ja nimi Ljubov tarkoittaa suomeksi rakkautta.
Konserttikokonaisuudesta ilmestyy ensi vuonna myös albumi. Hirvonen ajattelee, että sitä voi kuunnella esimerkiksi silloin, kun kaipaa rauhoittumista.
– Tässä ärsykkeitä pursuavassa maailmassa musiikki voi auttaa hiljentymään ja rentoutumaan.
Pyhät-konsertti Musiikkitalon Black Box -salissa ke 22.11. klo 19, vapaa pääsy.
– Minulle on tärkeää, että koen soittamani musiikin merkitykselliseksi, Essi Hirvonen sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Jukka Ahokas: ”Musiikin pyhyydessä uskonnot lähentyvät toisiaan”
AjankohtaistaSacred Music -festivaalin pääkonsertissa soi kristillinen, juutalainen ja islamilainen musiikki.
