Kormilainen: Suomalainen pyllyhikoilija, älä matkusta Amerikkaan!

Kormilainen: Suomalainen pyllyhikoilija, älä matkusta Amerikkaan!

Yhdysvaltalaiset ovat aivan liian ystävällisiä ja tarjoilevat koko ajan lisää kahvia.

Tämän kolumnin ei todellakaan ole tarkoitus olla matkailublogi. En edes ole mikään matkailun superfani, mutta viimeisten viikkojen aikana kohdalleni on osunut enemmän reissaamista kuin kotona olemista, joten tällä mennään.

Tällä kertaa olemme Amerikassa, tarkemmin sanottuna Yhdysvaltain länsirannikolla ja vielä tarkemmin rennossa San Diegossa. Täällä vietetään isoa sosiaalisen median seminaaria, mutta vielä enemmän täällä vietetään epäsosiaalisen suomalaisen piinaviikkoa. Täällä ollaan nimittäin ihan liian ystävällisiä.

Otetaanpa esimerkki. Olet matkustanut Helsingistä Lontooseen. Kone on myöhässä, joten jatkolennolle tulee kiire. Tarkalleen ottaen niin kiire, että juokset kahden terminaalin matkan keskisykkeellä 177 ja kun pääset istumaan koneeseen, huomaat hikoilleesi naaman, kainaloiden ja pyllyn kautta niin paljon, että toivot viereisen matkustajan hajuaistin olevan heikko. Lentelet siinä sitten hiessäsi 12 tuntia, saavut Los Angelesiin ja saat saman tien tekstiviestin siitä, että laukkusi on jäänyt Lontooseen.

Onhan sinulla darling kaikki hyvin ja otatko lisää kahvia.

Ja sitten lentokenttävirkailijalle, jonka ystävällisyys on ylitsevuotavaista:

”Miten sinä voit?”

”Darling!”

Ja niin edelleen.

Ei suomalaisen pyllyhikoilijan tänne kannata matkustaa! Ja joka paikassa samanlainen kohtelu jatkuu. Suomalainen ei saa edes rauhassa jurottaa ja syödä hotellin aamiaista, kun jokaisen suupalan välissä käydään kysymässä, että onhan sinulla darling kaikki hyvin ja otatko lisää kahvia.

Sanotaan, että itärannikolla asuvat amerikkalaiset ovat tympeämpiä, ja sen kyllä muistan aiemmalta reissulta New Yorkiin. Sellaisesta tympeydestä kuulkaa suomalainen tykkää!

Ei sillä, ettemmekö me suomalaiset arvostaisi kohteliaisuutta, mutta Amerikassa asiat tuntuvat välillä menevän överiksi. Jos Suomessa tulisi vastaan 36 tuntia samoissa vaatteissa ja aikaeroväsymyksestä kärsivä ihminen, häneltä ei tekisi mieli mennä kysymään mitään. Korkeintaan soittaisi poliisille, jos tilanne alkaisi vaikuttaa pelottavalta.

Amerikassa pyllyhikiseltä, likaisissa vaatteissa hiihtävältä suomalaiselta seminaarivieraalta kysytään vain, onhan kaikki ihan naminamimahtavasti ja otatko lisää kahvia.

Ei sellaista suomalainen kestä!

Kirjoittaja on stand up -lavoja koluava somekonsultti ja perheenisä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi