Näin ortodoksit, helluntailaiset ja katolilaiset viettävät pääsiäistä – poikkeustila pani tavat uusiksi
Paavi Franciscus vasemmalla siunasi virtuaaliosallistujia palmusunnuntain messussa Pyhän Pietarin kirkossa vuonna 2020 (kuva: Reuters/Lehtikuva). Pääsiäisen pyhyys pyritään tuomaan koteihin (kuva: Jorma Marstio /Otavamedia-Lehtikuva). Ortodoksit kulkivat ristisaatossa Uspenskin katedraalissa vuonna 2018 (kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva).

Paavi Franciscus vasemmalla siunasi virtuaaliosallistujia palmusunnuntain messussa Pyhän Pietarin kirkossa vuonna 2020 (kuva: Reuters/Lehtikuva). Pääsiäisen pyhyys pyritään tuomaan koteihin (kuva: Jorma Marstio /Otavamedia-Lehtikuva). Ortodoksit kulkivat ristisaatossa Uspenskin katedraalissa vuonna 2018 (kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva).

Näin ortodoksit, helluntailaiset ja katolilaiset viettävät pääsiäistä – poikkeustila pani tavat uusiksi

Kun seurakuntalaiset eivät pääse pääsiäiskirkkoon, kodit muuttuvat kirkoiksi. Katolilaiset, ortodoksit ja helluntailaiset yrittävät digiloikkaa.

Kristuksen ylösnousemuksesta kertova pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla. Tänä vuonna pääsiäistä vietetään poikkeusoloissa, kun koronapandemia estää seurakuntalaisten osallistumisen hiljaisen viikon ja pääsiäispyhien tilaisuuksiin.

Muuttunut todellisuus välittyi tv-ruutuihin voimakkaana kuvana perjantaina 27. maaliskuuta, kun paavi Franciscus lausui koronapandemian johdosta ylimääräisen Urbi et orbi -siunauksen (”Kaupungille ja maanpiirille”). Paavi puhui Pietarin basilikan parvekkeelta tyhjälle Pietarinaukiolle.

Pohjoismaiden katoliset piispat ovat ohjeistaneet seurakuntia noudattamaan viranomaisten määräämiä kokoontumisrajoituksia. Käytännöt ovat samankaltaisia kuin luterilaisissa kirkoissa: Seurakuntalaiset voivat osallistua messuihin vain nettiyhteyden kautta. Kirkot pidetään auki rukoilemista varten, mutta yleisötilaisuuksia ei järjestetä.

Sunnuntaisin ja tärkeinä kristillisinä juhlapyhinä messuun osallistuminen kuuluu katolisen kristityn velvollisuuksiin. Nyt piispat ovat linjanneet, että tämä velvollisuus on poissa koronaepidemian vuoksi.

– Tässä tilanteessa osallistumattomuus ei ole minkäänlainen synti. Toitotamme kuitenkin joka paikassa sitä, että jokaisen tulisi pitää erityistä huolta henkilökohtaisesta hiljentymisestä, rukoilla yhdessä perheen kanssa ja mahdollisuuksien mukaan seurata messua netissä, Helsingin hiippakunnan viestintäjohtaja Marko Tervaportti kertoo.

Helsingissä sekä Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnalla että Pyhän Marian seurakunnalla on oma Youtube-kanava. Tervaportin mukaan katoliset seurakunnat selvittävät parhaillaan sitä, voidaanko myöhään lauantai-iltana vietettävä pääsiäisyön juhlapalvelus vigilia järjestää niin, että tilaisuuteen kutsuttaisiin pieni määrä seurakuntalaisia turvavälit huomioiden.

– Ehtoolliseen osallistuminen on kirkon jäsenyydessä keskeinen asia. Tällä hetkellä seurakuntalaiset eivät voi osallistua ehtoolliseen messun yhteydessä. He voivat kuitenkin pyytää ehtoollista erikseen papilta tai ainakin liittyä Kristuksen uhriin hengellisesti rukouksen avulla, Tervaportti sanoo.

Poikkeustilanne näkyy katolisessa kirkossa kaikkialla maailmassa myös pitkäperjantain liturgiassa, johon on tehty ylimääräinen rukous koronapandemian voittamisen puolesta.

Rukous ei tarvitse rekvisiittaa.
– Suomen ortodoksien arkkipiispa Leo

Pääsiäisyön ristisaatto siirtyy sisätiloihin

Suomen ortodoksisessa kirkossa pääsiäisyön jumalanpalvelukset ja ristisaatot toimitetaan kokonaisuudessaan sisätiloissa ilman kirkkokansaa. Ratkaisu perustuu piispojen antamaan ohjeeseen. Kirkon internetsivuilla julkaistussa haastattelussa Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo tähdentää, että viranomaisten antamien rajoitusten noudattaminen on kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys.

– Rukous ei tarvitse rekvisiittaa. Monilta ortodokseilta varmasti löytyy kotialttari tai edes yksi ikoni, jonka edessä voi rukoilla, Leo kannustaa.

Ortodoksien pääsiäisyön jumalanpalvelukset alkavat puoliyöpalveluksella lauantai-iltana kello 23.30. Puoliyöpalvelus toimitetaan suljetuin ovin, kuten muutkin poikkeusajan jumalanpalvelukset.

Heti puolenyön jälkeen järjestettävät pääsiäisyön ristisaatot ovat keränneet varsinkin kaupunkiseurakunnissa jopa satoja katsojia. Tänä vuonna kaikki ristisaatot toimitetaan tartuntariskin välttämiseksi kirkkojen sisätiloissa.

Ortodoksinen kirkkokansa voi seurata pääsiäisyön ja hiljaisen viikon tilaisuuksia verkossa. Valamon luostari, Uspenskin katedraali Helsingissä sekä valtaosa maan seurakunnista välittävät omat palveluksensa suorana YouTuben tai Facebookin kautta.

Verkkolähetysten lisäksi ortodoksinen kirkko rohkaisee jäseniään toimittamaan pääsiäisajan ehtoopalveluksia ja hetkipalveluksia itsenäisesti kirkon sivulla julkaistavien ohjeiden mukaan.

Poikkeustilanne toi muutoksia myös palmusunnuntain virpomiseen. Kotiväkeä lukuun ottamatta ortodoksinen kirkko suositteli virpomisen toteuttamista etänä puhelimen, netin tai postilaatikon välityksellä.

Tavallisesti ortodoksit voivat viedä virpovitsat kirkkoon, jossa ne siunataan jumalanpalveluksessa. Tänä vuonna nimikoituja vitsoja jätettiin kirkkojen ovelle siunaamista varten, tai siunausrukous kuunneltiin kodeissa suoratoiston välityksellä.

Helluntaikirkon ehtoollinen tulee olohuoneeseen

Myös helluntaiseurakunnissa jumalanpalvelukset, opetustoiminta ja muut tilaisuudet on siirretty mahdollisuuksien mukaan nettiympäristöön. Ystäväpalvelussa ja muussa diakoniatyössä suositaan teknologiaa ja varotoimenpiteitä, jotka korvaavat suoran fyysisen kohtaamisen. Paikalliset seurakunnat soveltavat helluntaikirkon ohjeita itsenäisesti.

Helsingin Saalem-seurakunnassa pääsiäistä lähestytään kiirastorstaina, pitkäperjantaina ja lankalauantaina lähetettävillä nettihartauksilla. Saalem-seurakunnan johtaja Mika Yrjölä kertoo, että päivittäiset hartaudet ovat livelähetyksiä, jotka toteutetaan useimmiten työntekijöiden kotona.

Jo aikaisemmin jotkut ovat osallistuneet ehtoolliseen netin välityksellä, mutta nyt se on ainoa tapa.
– Helluntailaisen Saalem-seurakunnan johtaja Mika Yrjölä

Pääsiäisen jumalanpalvelus nauhoitetaan studioksi muutetussa yläsalissa ja lähetetään sunnuntaina kahdesti kello 11 ja 16. Lähetyksiä voi seurata Youtubessa, Facebookissa sekä helluntaiherätyksen UskoTV-nettikanavalla.

Yrjölän mukaan poikkeustilanne ja pakollinen digiloikka ovat moninkertaistaneet Saalem-seurakunnan jumalanpalveluksiin osallistuvien määrän. Palmusunnuntain jumalanpalvelusta seurasi yli 10 000 eri päätettä. Tavallisena sunnuntaina Saalemin jumalanpalveluksiin osallistuu 500–1000 henkeä paikan päällä sekä joitakin satoja nettiseuraajia.

Hartaushetkien seuraajat jakavat rukousaiheita viestiketjuissa. Työntekijät saavat esirukouspyyntöjä myös yksityisviesteissä. Jumalanpalveluksen seuraajat voivat osallistua ehtoollisen viettoon kotonaan. Ehtoollisaineiden siunaaminen tapahtuu etänä verkkoyhteyden kautta.

– Jo aikaisemmin jotkut ovat osallistuneet ehtoolliseen netin välityksellä, mutta nyt se on ainoa tapa. Tämä on mahdollista, koska uskomme yleiseen pappeuteen, eikä ehtoollinen ole meillä sakramentti, Yrjölä sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi