Pääkaupunkiseudulle nousee uusia koteja, mutta se ei välttämättä riitä poistamaan asunnottomuutta. Kuva Vantaan Kivistöstä, jonne on viime vuosina rakennettu paljon.
Koti ei yleensä lähde hetkessä alta – asunnottomuus on ennaltaehkäistävissä
Suomi on ollut ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on vähentynyt. Asunnottomuus on erityisesti pääkaupunkiseudun ongelma.
Asunnottomuus on yleensä tilanne, johon ovat johtaneet monenlaiset ongelmat ja joka olisi voinut olla vältettävissä. Suomessa on parhaillaan meneillään asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn keskittyvä ohjelma, jonka tarkoituksena ei ole vain tarjota koteja kodittomille vaan myös herätellä huomaamaan, mikä asunnottomuuteen johtaa.
– Palvelujärjestelmässä, olipa kyse sitten mielenterveyteen tai työllistymiseen liittyvistä palveluista, pitäisi ottaa puheeksi asumisen näkökulma ja ohjata ihmisiä vaikka asumisneuvontaan ennen kuin häätö uhkaa, kertoo erityisasiantuntija Hanna Dhalmann Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (ARA).
Dhalmannin mukaan esimerkiksi kuntien työntekijöille on annettu lisätietoa siitä, miten häätöprosessit etenevät ja mitä on tehtävissä, jotta häätö ei toteutuisi. Moni ongelma on ratkaistavissa, kun siihen tartutaan ajoissa.
Kun on koti, muita asioita on helpompi korjata
Suomessa on nykyään käytössä niin sanottu asunto ensin -periaate, joka on alkanut tuottaa tulosta. Asunnottomien määrä on laskenut jo monena vuonna peräkkäin. Suomi on ollut ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on vähentynyt.
– Asunto ensin -periaatteessa on kyse siitä, että ihminen ei voi lähteä kuntoutumaan, raitistumaan tai kotoutumaan, mikä ikinä se lähtötilanne onkaan, ellei hänellä ole ensin kattoa pään päällä. Aikaisemmin ajatus on ollut, että koti pitää ansaita, Hanna Dhalmann sanoo.
Aikaisemmin ajatus on ollut, että koti pitää ansaita.
Asunnottomuuden vähentäminen on onnistunut myös siksi, että ongelmaa ratkaisuun ovat tarttuneet monet eri tahot: kunnat, valtio ja järjestöt. Tilapäismajoitusta patja yöksi -tyylillä tarjoavia paikkoja on muutettu asumisyksiköiksi, jotka pystyvät paremmin tarjoamaan muutakin kuin hetkellistä apua.
Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli 6 700 asunnotonta, joista pitkäaikaisasunnottomia 2 050. Vuoteen 2015 verrattuna määrä väheni sadalla, pitkäaikaisasunnottomien määrä 200 henkilöllä. Niin yksinelävien kuin perheellisten asunnottomien määrä on pienentynyt. Sen sijaan naisia on asunnottomissa yhä enemmän.
– Sitä en osaa sanoa, mikä sen selittää, mutta käsitykseni mukaan naiset ovat usein piiloasunnottomia eli elävät vaikka jonkun puolitutun nurkissa, Dhalmann arvioi.
Piiloasunnottomuus on muutenkin tyypillistä. Suurin osa asunnottomista, noin 82 prosenttia, asuu tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona.
Joskus taustalla on vääränlainen asunto
Asunnottomuus on erityisesti pääkaupunkiseudun ongelma. Helsingissä 1 000 asukasta kohti on noin 6,3 asunnotonta. Asuntoja pääkaupunkiseudulle kyllä rakennetaan, mutta ottajiakin on paljon ja hinnat korkeat. Työssäkäyvänkin voi olla vaikea selvitä asumismenoistaan tai löytää kotia. Myös maahanmuuttajien on vaikea saada kotia, vaikka olisi työpaikkakin.
– Joskus se on asunto, joka tuottaa asunnottomuutta eli koti, jonne on muutettu, on ollut liian kallis tuloihin nähden. On syntynyt maksurästejä ja sitä kautta velkakierre.
Hanna Dhalmannin mukaan mielikuva siitä, että asunnoton on aina päihderiippuvainen, pitkään kotia vailla ollut "metsien mies", on vanhentunut.
– Asunnottomuuden taustalla voi olla hyvin monimutkaisia ja monenlaisia taloudellisia tai elämänhallinnallisia ongelmia.
YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. vietetään Asunnottomien yötä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Jokainen aamu alkoi sen miettimisellä, missä voisin päästä suihkuun” – turvaan pääseminen on asunnottoman naisen ensimmäinen tarve
Ajankohtaista Hyvä elämäAsunnottomien yö nostaa esiin asunnottomat naiset, joiden tarpeita nykyiset tukipalvelut eivät tunnista.
