Erityisdiakonia vuokraa asuntoja kodittomille – "Kiitollisuus on päällimmäinen tunne, kun herään aamuisin"
Seurakunnan tukiasuntoa hakevat haastatellaan ennen mahdollista asunnon vuokraamista.

Seurakunnan tukiasuntoa hakevat haastatellaan ennen mahdollista asunnon vuokraamista.

Erityisdiakonia vuokraa asuntoja kodittomille – "Kiitollisuus on päällimmäinen tunne, kun herään aamuisin"

Kodittomien yötä vietetään 17.10. Myllypuron kirkolla.

Päällä olevat vaatteet olivat viisikymppisen Petrin koko omaisuus, kun hän palasi vuosi sitten Suomeen. 14 ulkomailla vietettyä vuotta olivat riisuneet kaiken, mitä miehellä oli lähtiessä ollut. Rahattomana ainoa mahdollisuus suojautua syksyn viimoilta oli hakeutua Helsingin kaupungin asumispäivystykseen Hietaniemenkadulle.

– Sain jonottamalla joka ilta yösijan kolmeksi viikoksi. Tunsin itseni kerjäläiseksi, Petri kertoo.

Petri tapasi Helsingin seurakuntayhtymän työntekijän ja kuuli mahdollisuudesta hakea seurakunnan tukiasuntoa. Erityisdiakonian asuttamistoiminnan koordinaattori Ulla Hännikäinen haastatteli Petrin, ja marraskuussa 2016 Petri pääsi muuttamaan vuokrayksiöön.

– Kiitollisuus on päällimmäinen tunne, kun herään aamuisin. Oma koti ei ole itsestäänselvyys.

Eiköhän tästä vielä jonkinlainen elämä tule.

- Seurakunnan tukiasunnon asukas

Vuokrasuhteet ovat määräaikaisia

Helsingin seurakuntayhtymän 50 tukiasuntoa ovat Hermannissa ja Ruskeasuolla. Suurin osa asunnoista on yksiöitä ja kaksioita, mutta myös isompia perheasuntoja on jaossa.

Asukasvalinnoissa käytetään tarveharkintaa. Hakijan tulee olla asunnoton helsinkiläinen, ja häneltä edellytetään sitoutumista tukiasumisen sääntöihin, päihteettömyyteen ja työskentelyyn oman elämäntilanteen korjaamiseksi. Kaksi asukasohjaajaa auttaa selvittämään eletyn elämän vyyhtejä.

Vuokrasuhteet ovat määräaikaisia, enimmillään neljä vuotta. Petrin ensimmäinen vuokravuosi on sujunut ongelmitta, joten hän uskoo asumisen yksiössään jatkuvan vielä seuraavat kolme vuotta.

Petri on tällä hetkellä sairauslomalla ja hakeutumassa psykoterapiaan. Jos ja kun voimat palautuvat, hän tähtää takaisin työelämään. Vaikka arki on taloudellisesti tiukkaa ja toimeentulotaistelu ahdistaa, tulevaisuus ei enää näytä toivottomalle.

– Olen aiemmin ollut valmis luopumaan elämästäni, kuolemaan pois, mutta nyt en halua haaskata uutta mahdollisuutta, jonka olen saanut. Eiköhän tästä vielä jonkinlainen elämä tule.

Asunnottomuus ei aina johdu päihteistä

Kulkurin vuodet eivät näy Petristä ulospäin. Entisen yliopisto-opiskelijan ja hyväpalkkaisen asiakaspalvelutyöntekijän siisti olemus peittää kuitenkin alleen paljon ikäviä muistoja.

– Kun asunnottomista puhutaan, ajatellaan helposti, että kaikki ovat puskissa asuvia päihteiden käyttäjiä, jotka ovat lentäneet ulos asunnoista vuokrarästien ja huonon käytöksen vuoksi. Esimerkiksi minulla asunnottomuuden syynä eivät ole päihteet.

Myös Hännikäinen muistuttaa, että asunnottomuuteen voi olla monenlaisia syitä.

– Hakijoissa on Helsinkiin paremman elämän perässä tulleita, mutta siinä epäonnistuneita, ja myös niin sanottuja working poor -ihmisiä eli niitä, joilla ei ole varaa asua Helsingissä, vaikka tekisivät kahta työtä.

Petrin nimi on muutettu.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi