Kovien tyyppien iltarukous 3/6: Teemu Potapoff
Teemu Potapoffin iltarukous jää toisinaan kesken. Kuitenkin hän aloittaa sen lausumisen uskollisesti joka ilta, eikä voisi muuta kuvitella.
https://www.youtube.com/watch?v=-UcqORQDMx0
Iltarukous on kulkenut Teemu Potapoffin mukana lapsuudesta saakka. Isoäiti opetti pikku-Teemulle Levolle lasken Luojani -rukousta. Potapoffin isä ei ollut uskossa ja äitikin vain "osa-aikainen uskovainen", mutta isoäiti oli vahvasti lestadiolainen.
”Edelleenkin tänä päivänä, vaikka olen 42-vuotias ukko, pyrin siihen, että rukous tulee joka ilta. Sen lausumisessa pääsen ainakin alkuun ennen kuin nukahdan.”
Potapoff on pilkkonut lapsuudesta mukaan tulleen iltarukouksen muutaman kerran mielessään osiin.
”Mielestäni rukoileminen ei saa olla kuin mantraa lukisi. Täytyy olla jotakin ajatusta mukana siinä, miksi jotakin pyydät ja jostain kiität. Minusta tässä rukouksessa on järkeä. Pidän siitä. Viitenä iltana seitsemästä lausun sen, koska se on mielestäni yleispätevä ja hyvä rukous.”
Jokainen tulee uskollaan autuaaksi. Jos uskot johonkin asiaan, oli se mikä tahansa, seisot sataprosenttisesti sen takana. Kovat jätkät tekevät niin.
Vaikka Potapoff on teologi, hän ei ajattele uskon asioita, iltarukoustakaan minkään instituution kautta. Hän ei ole aikoihin käynyt kirkossa ja kertoo tarvinneensa uskovien yhteisöä vain uskoon tulemisen alkuvaiheissa.
”Sen jälkeen olen pärjännyt hyvinkin ilman. Yhteys hoituu suoraan. Luulen kuitenkin, että jos menisin vaikkapa Tuomasmessuun nyt, saisin sieltä varmasti uusia hyviä fiiliksiä. Ehkä sitä tarvitsisikin vastapainoksi kaikelle rietastelulle, mitä näkee ravintolan ovella portsarina työskennellessä”, pohtii mies, jonka työstä kertovasta kirjasta ”Yön sankarit” on juuri otettu kolmas painos.
Monelle suomalaiselle iltarukous on tapa, johon ei liity sen kummempaa uskoa tai jumalasuhdetta. Teologina Potapoff ei näe asiassa ainakaan mitään ristiriitaista.
”Miksikäs ei – eihän siinä voi mennä vikaan. Yhtälailla se toimii ei-uskovaiselle ja ei-kristitylle. Ja kyllähän se pätee, että poterossa ei ole ateisteja. Loppujen lopuksi ihminen syvällä sisimmässään janoaa jonkin itseään suuremman voiman luo.”
Ensi vuoden puolella TV2:n draamasarjassa Väärät bileet ja Antti J. Jokisen ohjaamassa Pahan kukat -elokuvassa näyttelijädebyyttinsä tekevä Potapoff on hahmona hyvinkin katu-uskottava. Eikä hän näe, että kenenkään ”kovuutta” vähentäisi se, että iltarukous kuuluu kalustoon.
”Mielestäni kovempi jätkä on se, joka myöntää, että rukoilee iltaisin. Jos ihmiset ovat portsarina toimiessani kommentoineet sitä, että olen teologi, olen sanonut suoraan, että uskon Jumalaan, Jeesukseen ja Pyhään henkeen."
Ateistikavereilleen Potapoff on todennut, ettei hänen uskonsa ole heiltä pois.
”Jokainen tulee uskollaan autuaaksi. Jos uskot johonkin asiaan, oli se mikä tahansa, seisot sataprosenttisesti sen takana. Kovat jätkät tekevät niin. Heidän ei tarvitse pakitella siitä, mitä mieltä jostakin asiasta ovat – oli kyse uskomisesta tai mistä tahansa.”
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Sijaltainen nousee – eläkeläisten muistoissa iltarukous tuntui äidiltä, mutta myös pelotteli kuolemalla
HengellisyysKirkko ja kaupunki kysyi iltarukousmuistoja, ja noin 270 lukijaa vastasi. ”Mitä jos Jumala pudottaa kuuman kiven päähän?” 69-vuotias nainen mietti lapsena nukkumaan mennessään.
