Kiina valvoo uskovia kasvojentunnistuksella – nykyään kristittyjä vainotaan myös Venäjällä

Kiina valvoo uskovia kasvojentunnistuksella – nykyään kristittyjä vainotaan myös Venäjällä

Tällä hetkellä 245 miljoonaa kristittyä eri puolilla maailmaa kärsii vakavasta vainosta. Heitä on enemmän kuin koskaan aiemmin.

Kristittyjen vainot ovat totisinta totta yhä tänä päivänä ja tilanne on kääntymässä useissa maissa hälyttävään suuntaan, käy ilmi keskiviikkona julkistetusta World Watch List 2019 -raportista. Siinä listataan maat, joissa kristittyjen vaino on yleistä.

Räikeimmin kristittyjen uskonnonvapautta rajoitetaan Pohjois-Koreassa, joka on pitänyt hallussaan ykkössijaa vuodesta 2002 lähtien.

– Pohjois-Korean vankileireillä kristittyjä näännytetään hengiltä raskaassa pakkotyössä, tai heitä suljetaan niin sanotuille uudelleenkoulutusleireille. Raamatun hallussapito merkitsee yleensä koko perhekunnan kuolemaa, kertoo Suomen Open Doorsin toiminnanjohtaja Miika Auvinen.

Pohjois-Korean 100 000 kristitystä 60 000-70 000 viruu vankileireillä. Synkällä listalla Pohjois-Koreaa seuraavat viime vuoden tapaan Afganistan ja Somalia, joissa kummassakaan ei toimi julkisesti yhtään paikallista kirkkoa. Libya on noussut sijalle neljä, ja seuraavina tulevat Pakistan, Sudan, Eritrea, Jemen ja Iran.

Valvontakamerat ja kasvojentunnistusteknologia mahdollistavat yksittäisen ihmisen lähes reaaliaikaisen tarkkailun.
– Miika Auvinen

Intia on noussut kymmenenneksi, ja sen sekä Kiinan korkeat sijalukemat huolestuttavat erityisesti, koska kyseessä on maailman kaksi väkirikkaista valtiota. Intiassa lasketaan olevan tällä hetkellä 1,3 miljardia ja Kiinassa 1,4 miljardia asukasta. Kristittyjä Kiinassa on 100 miljoonaa ja kommunistipuolueen jäsenkirjan omistavia henkilöitä puolestaan 89 miljoonaa.

Kiina kirinyt komeetan lailla

Kiina on asettanut tavoitteekseen olla vuoteen 2050 mennessä maailman johtava valtio niin taloudellisesti, sotilaallisesti kuin avaruusteknologian osalta. Tällä hetkellä kristittyjen vainoissa käytetään modernia valvontateknologiaa. Kristittyjen osalta tilanne Kiinassa on pahempi kuin koskaan maan 1976 kulttuurivallankumouksen jälkeen.

– Valvontakameroita on kaupungeissa käytännöllisesti katsoen kaikkialla, ja näin on jopa osittain maaseudulla. Valvontakamerat ja kasvojentunnistusteknologia mahdollistavat yksittäisen ihmisen lähes reaaliaikaisen tarkkailun. Data tallentuu tietopankkeihin valtaville palvelimille, Miika Auvinen kertoo.

Kiina on noussut vainolistan sijalta 43 sijalle 27. Kaikkea uskonnollista toimintaa seurataan ja rajoitetaan entistä voimakkaammin. Kristillinen kirkko Kiinassa on suurin sosiaalinen voima, joka ei ole kommunistipuolueen talutusnuorassa.

Virallisten tietojen mukaan joidenkin alueiden asukkaista kymmenisen prosenttia on kristittyjä. Alkuvuodesta 2018 Kiinassa astuivat voimaan uudet säädökset, jotka rajoittavat muun muassa uskonnon ilmaisemista ja käännyttämistä internetissä sekä lasten ja nuorten parissa tehtävää kristillistä työtä.

Presidentti Xi Jinpingin mukaan niillä turvataan kansalaisten uskonnonvapaus, mutta käytännössä toimilla lisättiin kansalaisten uskonnollisen toiminnan valvontaa. Uuden lain soveltamista valvoo kommunistinen puolue eikä hallitus. Nykyään noin puolet Kiinan kristityistä kärsii jonkinlaista vainoa, kun edellisen seurantajakson määrä oli noin 20 prosenttia.

Täällä kristittyjä vainotaan ankarimmin

  1. Pohjois-Korea
  2. Afganistan
  3. Somalia
  4. Libya
  5. Pakistan
  6. Sudan
  7. Eritrea
  8. Jemen
  9. Iran
  10. Intia

Missä vainotaan kristittyjä, siellä ihmisoikeuksia loukataan muutenkin

Maailmanlaajuisesti yhteensä 245 miljoonaa kristittyä kärsii vakavasta vainosta, ja luku on suurempi kuin koskaan aiemmin. Tutkimus osoittaa, että seuratuista 150 maasta 73:ssa kristityt kokivat äärimmäistä, erittäin vakavaa tai vakavaa vainoa. Vuosi sitten näitä maita oli 58.

Näin ollen joka yhdeksäs kristitty maailmassa kokee vakavaa vainoa. Viime vuonna luku oli joka kahdestoista.

Miika Auvinen toivoo, että vainotut saisivat apua ja kykenisivät sitten jatkamaan elämäänsä anteeksiannon hengessä. Kuva: Esko Jämsä

Miika Auvinen toivoo, että vainotut saisivat apua ja kykenisivät sitten jatkamaan elämäänsä anteeksiannon hengessä. Kuva: Esko Jämsä

Kuitenkin on huomattava, että alueelliset erot ovat merkittäviä. Eniten vainoa koettiin Aasiassa, johon YK:n määritelmän mukaan kuuluu myös Lähi-itä. Siellä vainoa koki joka kolmas kristitty ja Afrikassa joka kuudes. Latinalaisessa Amerikassa joka 21. kristitty joutui vainon kohteeksi.

– Uskonnonvapaus on keskeinen ihmisoikeus. Siellä missä uskonnonvapaus ei toteudu, harvoin toteutuvat muutkaan ihmisoikeudet. World Watch List ei siis kerro vain yhden uskontoryhmän asemasta vaan heijastaa laajempaa yhteiskunnallista tilannetta, Auvinen toteaa.

”Muslimit Pakistaniin ja kristityt hautaan”

Intia on noussut viime vuoden 11. sijalta kärkikymmenikköön, korkeammalle kuin koskaan aiemmin. Viime vuosina Intian kristittyyn vähemmistöön on kohdistunut yhä räikeämpää syrjintää, vainoa ja väkivaltaa. Taustalla on hindunationalistisen BJP-puolueen murskavoitto vuoden 2014 parlamenttivaaleissa. Kyseinen puolue haluaa tehdä Intiasta hinduvaltion vuoteen 2021 mennessä.

– Intiassa on nähty banderolleissa iskulauseita, joissa lukee: ”Muslimit Pakistaniin ja kristityt hautaan”. Yksi syy kristittyjen vainoon Intiassa on virallisesti lakkautettu, mutta yhä voimakkaana elävä kastijärjestelmä. Ylimmän kastin edustajat eivät halua, että kastittomat voivat elää tasavertaisina yhteiskunnassa.

Usein kristitty, joka on tehnyt rikosilmoituksen itseensä, omaisuuteensa tai seurakuntaansa kohdistuneesta väkivallasta, onkin joutunut syytteeseen väitetystä ”hindujen pakkokäännyttämisestä”.

Intiassa on kahdeksassa maan 29:stä osavaltiosta säädetty laki, joka kieltää kääntymisen kristinuskoon. Etenkin Intian maaseudulla väkijoukot ovat tuhonneet kirkkoja, pahoinpidelleet ja tappaneet kirkon johtajia, ja joissakin tapauksissa myös raiskanneet heidän vaimonsa ja lapsensa – ilman rangaistusta.

Usein kristitty, joka on tehnyt rikosilmoituksen itseensä, omaisuuteensa tai seurakuntaansa kohdistuneesta väkivallasta, onkin joutunut syytteeseen väitetystä ”hindujen pakkokäännyttämisestä”. Kristittyjen ohella vainon kohteeksi ovat joutuneet myös muut maan vähemmistöuskontojen edustajat, kuten muslimit ja sikhit.

Itänaapuri noussut Top 50 -joukkoon

Uusia tulokkaita listalle ovat Venäjä, joka on noussut sijalle 41 sijalta 54. Samoin Marokko on noussut sijalle 35 sijalta 55.

– Kiinan ja Intian ohella on syytä huomioida Venäjän nousu sijalle 41 tänä vuonna. Syynä ovat valtion kiristämä lainsäädäntö etenkin ei-ortodoksisia kirkkokuntia kohtaan sekä Kaukasian alueilla kristittyihin kohdistuva vaino, joista esimerkkeinä ovat Dagestanin ja Tsetsenian alueilla tehdyt islamisti-terroristien iskut kirkkoihin keväällä 2018, Auvinen sanoo.

Ei-ortodoksisia kirkkokuntia on Venäjällä noin kaksi prosenttia väestöstä.

Niin ikään Nigerian tilanne nousee huolenaiheeksi. World Watch List 2019 -raportin mukaan 4 136 kristittyä surmattiin uskonsa vuoksi kuluneella tutkimusjaksolla. Peräti 90% (3 731) näistä murhista tapahtui Pohjois- ja Keski-Nigeriassa, joissa islamistiryhmittymät ovat tuhonneet kokonaisia kristittyjen kyliä.

On huomattava, että World Watch - listaukseen päätyvät vain todennetut surmatapaukset, joissa syy-yhteys henkilön uskonvakaumuksen ja henkirikoksen välillä on ilmeinen. Kristillisen uskonsa tähden kuolleiden määrä on siis todennäköisesti paljon suurempi.

World Watch List (WWL) seuraa kristittyjen uskonnonvapaustilannetta 150 maassa. Listaus perustuu laajoihin maaedustajien lausuntoihin sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden selvityksiin. Vuoden 2019 World Watch List on koottu ajanjaksolta 1.11.2017–31.10.2018.

Mitä vainolla tarkoitetaan?

Vainolla tarkoitetaan World Watch List -tutkimuksessa rajoituksia, syrjintää tai vihamielisyyttä, jota yksittäinen henkilö tai ryhmä kokee kristillisen vakaumuksensa vuoksi. Tämä sisältää vihamieliset asenteet, sanat ja teot kristittyjä kohtaan.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi